Siirry pääsisältöön

roinasta uuteen

Kodintyhjennys näemmä alkoi jo, vaikka varsinainen muutto on jossain hamassa tulevaisuudessa.
Meidän kotiseuduille perustettiin uusi ostaa-myy-vaihtaa fb-foorumi, jonka kautta homma pelittää. Jopas lähti vanha tarpeeton lelu ja vaate kiertoon ja mikä parasta pienellä lisätulolla.
Kaikki mitä pistää myyntiin menee paitsi vanhat Bratzit, ne Anna Abreun näköiset nuket. ;-) Ehkä lelumuseoon joskus?

Syksyn viimeisin sana on työkiireet, kiireet ylipäätänsä ja vastapainona koti ja rauha. Lapset. Mies on työmatkoilla eli ei se, vasta kun palaa :) Hirveen hyvin ihminen pystyy yksinkin kaiken pyörittämään, mutta olin unohtanut kuinka minuuttiaikatauluista se olikaan. Yh-vuosistani on sen verran jo aikaa. Ihan olen tottunut toisen aikuisen aktiiviseen arjen ja kaiken jakamiseen. Ja huom! mies on työmatkalla neljä päivää, että näin täällä. Hattua nostan kaikille yyhooille.

Kiireestä ja asioista selviäminen kunnialla on muuten äärimmäisen palkitsevaa. Miksiköhän niin? Jos löysäilisin päivästä toiseen, olisikohan se palkitsevaa? Ei ehkä.

Päätimme hankkia nuorimmalle sitten viimeisimmän pelin ja vehkeen, XBoxOne-pelikonsolin. Homma meni näin: Selitin lapselle syyt, miksi hän ei tarvitse vielä puhelinta, varsinkaan älypuhelinta. Taustaksi: kun koulu alkoi niin johan alkoi poikien kilpavarustelu. Huokaus.
No hän ei siis tarvitse puhelinta vielä mihinkään, korkeintaan pelaamiseen. Hätäpäissäni sanoin, koska sitäkin on jo vuosia kinuttu, että saat uusimman XBoxin sen sijaan, noin niin kuin etukäteis synttärilahjaksi.
Njaa, sitten vasta katsoin mitä ne maksaa. Että sinänsäkin hyvä, jotta noista vanhoista vetimistä saa vähän tienestiä ;-)
Tänään menimme pojan kanssa Prismaan, ostimme XBoxin ja minä hoidin sen pelikuntoon alta-aikayksikön peleineen päivineen. Siihen ei tarvitse erityisen nörtti olla.

Mutta huomenna saatan lenkille päästä kun on taas se mies ja jakaminen. Jee.
Kauhea matkakuumekin taas iski, katsottiin tytön kanssa eilen Netflixistä (miten loistava sovellus) Midnight In Paris ja huokailtiin Pariisia. Se on niin ihana kaupunki ja siitä on jo kohta vuosi kun siellä olimme. Oli muuten kiva pätkä, se leffa.

Olipas mainossävytteinen teksti. Tahatonta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tunikasta enää vähäsen

Vaatepossen aika. Tämä tunika tarttui silmiini erään vaateputiikin ikkunassa eilen kun olin tulossa poikasen kevätulkovaateostoksilta. Ekan kerran muuten otin kuvan takista, lähetin miehelle ja hän hyväksytti sen pojalla, myös housujen sävyn hyväksytin lapsella. No, sehän niissä kulkee. Kivalta näyttää poika nyt, keväiseltä ja keveältä talviturnujen jälkeen. Tänään tämä tunikainen päällä, keveä myös, taskut ja kaikki, herätti kiitosta töissä. Hyvä mielihän siitä tulee. Mutta mustalla huivilla, tietenkin. Myyjä yritti fuksianpunaisella huivilla mua houkutella, jotain rajaa! ;-) Tunika on siis vihreä ja värillisempi kuin kuvassa. Tunikasta on enää vähäsen täyskevääseen.... ....      

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

Rakkoja ja lonkkakipuja

No huhhuijakkaa, tulipas taas tehtyä. Tällä kertaa puolikkaan aika 2:15, hmmm. Paremmin kuin eka, mutta 2 min. huonommin kuin toka. Pistetään alkuhimmailun (lue ryysiksen) ja jo 2 km kohdalla tulleen lonkkakivun sekä 10 km kohdalla tulleen varpaiden tunnottomuuden piikkiin. :) Niihin nähden olen tosi tyytyväinen aikaan. Mua on pitkin kevättä vähän haitannut ties mistä tullut oikean lonkan mikä lie kiinnikkeiden särky. Tietysti eilen alkoi vihlomaan, päätin olla huomioimatta vaikka nyt kärsitään. Katsotaan jos ei mene levolla, sitten lekuriin. On täysin uusi vaiva, kuulostaa rasitusvammalta? Ja jalat, nyt lentää kuin leppäkeihäs mun vanhat Niket ja ostan uudet tossut. Varpaat muussia ja mojovat rakkulat kummassakin jalassa. 'Hiukan' tuntui 10 kilsasta eteenpäin ja koska päätin että en huomaa sitäkään, lopulta varpaita ei tuntenut enää lainkaan. Illalla ja tänään sitten sitäkin paremmin tuntee. No entäs matka muutoin, ekat 10 km tuntui kivalta (jos ei huomioinut lonkkaa), noi...