Voihan, olen taas kotona. Tosin kuitenkin vasta toista päivää ja jep olen itse ihan terve. Jalkani mun (joko olette kyllästynyt mun oikeaan jalkaan, minä olen tai siis siitä jauhamiseen) paranee kohinalla. Wuhuu!
Nuorimmainen lapsi on kipeä, mutta eiköhän huomenna jo vääntäydytä eskarille ja minä saan siellä todennäköisesti elämäni viimeisen eskari (=päiväkoti) äitienpäiväkahvituksen. Höh.
Niin, lapset kasvaa.
Totta puhuen olen ne äitienpäivä ja aikas monet isänpäiväkahvitkin (aikanaan tuurannut iskääkin) päiväkodeissa jo saanut - aika siirtyä elämässä eteenpäin :) Toisaalta jos vaan saan - voisin mennä joskus kun siskoni tai jopa oma esikoiseni aikanaan saapi lapsia, heitä joskus äitienpäiväkahveille tuuraamaan. Ilmoittaudun jo nyt! Niisk, mutta tämä tapahtuma on erityisen tärkeä. Kyllä.
Lapsi on nyt sillä ovelalla tavalla sairaana, että itse tekisi mieli mennä töihin. Puolikuntoinen ns., mutta ei päiväkotikuntoinen.
Olen puolipäivää hoitanut työasioita s.postilla ja että hermostuttaa. Siellä olisin hommat jo tehnyt.
Toisaalta, tässä voi treenata sitä tärkeää asiaa, että elämä pyörii ilman sinuakin ja jos ei pyöri sumpli se pyörimään.
Olen ehtinyt myös lukea ihanaa John Irvingiä, nyt menossa 'Minä olen monta'. Aluksi hieman
karsastin niin ilmiselvää homokuvausta (tai en sitä mutta niitä piip-kohtauksia), sittemmin olen vaan herkistynyt ja melkein itkettää. Hieno kirja. Suosittelen. Irvingmäiseen tapaan kirja käynnistyy vasta tuonnempana. Kun olen tuon kohta lukenut pääsen käsiksi (jos aikaa riittää ennen kesälomaa) Donna Tartin 'Tikliin'. Niin odotan. Mutta hmmm....koulun harjoitustehtävä pitää palauttaa 9 pvän päästä.
Ja vielä, illalla pääsen katsomaan tyttären teatteriharrastuksen 3.vuosikurssin loppuesitystä. Shakespearea tällä kertaa. Tosin tyttö oli itse sitä mieltä, että odotettavissa hyvin sekava esitys (koska otteita/lyhennelmä eräästä näytelmästä). Noo, pääasia on hieno harrastus.
Koska pääsen fillaroimaan - huomenna? lauantaina? sunnuntaina?
Lauantaina aioin valvoa euroviisut ja su aamupäivällä pitää olla jo lapsen ripari-infossa. Mun unentarpeella, tulee väsyttämään.
Nuorimmainen lapsi on kipeä, mutta eiköhän huomenna jo vääntäydytä eskarille ja minä saan siellä todennäköisesti elämäni viimeisen eskari (=päiväkoti) äitienpäiväkahvituksen. Höh.
Niin, lapset kasvaa.
Totta puhuen olen ne äitienpäivä ja aikas monet isänpäiväkahvitkin (aikanaan tuurannut iskääkin) päiväkodeissa jo saanut - aika siirtyä elämässä eteenpäin :) Toisaalta jos vaan saan - voisin mennä joskus kun siskoni tai jopa oma esikoiseni aikanaan saapi lapsia, heitä joskus äitienpäiväkahveille tuuraamaan. Ilmoittaudun jo nyt! Niisk, mutta tämä tapahtuma on erityisen tärkeä. Kyllä.
Lapsi on nyt sillä ovelalla tavalla sairaana, että itse tekisi mieli mennä töihin. Puolikuntoinen ns., mutta ei päiväkotikuntoinen.
Olen puolipäivää hoitanut työasioita s.postilla ja että hermostuttaa. Siellä olisin hommat jo tehnyt.
Toisaalta, tässä voi treenata sitä tärkeää asiaa, että elämä pyörii ilman sinuakin ja jos ei pyöri sumpli se pyörimään.
Olen ehtinyt myös lukea ihanaa John Irvingiä, nyt menossa 'Minä olen monta'. Aluksi hieman
karsastin niin ilmiselvää homokuvausta (tai en sitä mutta niitä piip-kohtauksia), sittemmin olen vaan herkistynyt ja melkein itkettää. Hieno kirja. Suosittelen. Irvingmäiseen tapaan kirja käynnistyy vasta tuonnempana. Kun olen tuon kohta lukenut pääsen käsiksi (jos aikaa riittää ennen kesälomaa) Donna Tartin 'Tikliin'. Niin odotan. Mutta hmmm....koulun harjoitustehtävä pitää palauttaa 9 pvän päästä.
Ja vielä, illalla pääsen katsomaan tyttären teatteriharrastuksen 3.vuosikurssin loppuesitystä. Shakespearea tällä kertaa. Tosin tyttö oli itse sitä mieltä, että odotettavissa hyvin sekava esitys (koska otteita/lyhennelmä eräästä näytelmästä). Noo, pääasia on hieno harrastus.
Koska pääsen fillaroimaan - huomenna? lauantaina? sunnuntaina?
Lauantaina aioin valvoa euroviisut ja su aamupäivällä pitää olla jo lapsen ripari-infossa. Mun unentarpeella, tulee väsyttämään.
Kommentit
Lähetä kommentti