Siirry pääsisältöön

viihteellä ja kuumana

Aloitetaan nyt kuitenkin tästä:
the akward moment when...I totally loose my temper while driving. Juu täysin ja se tapahtui tänään. Ratin takana autossa.
Pakko jakaa tämä asia: lähden työpaikan autohallista, näen jo rampin alapäästä, että city-maasturi tms. tukkii tieni kadulla, mutta oletan, että siinä olisi jokin henkilö ratissa, koska porttikonkeja ja muita kapoisia tonttiliittymiähän ei saa tukkia pysäköimällä niiden eteen. 
Ajelen ylös, ei ketään missään. Auto ammottaa siis tyhjyyttään ja tukkii pääsyni kadulle täysin. Tööttäilen pari kertaa rauhallisesti, työmiehet kadulla kohottavat olkapäitään ja kertovat, ettei heillä ole mitään havaintoa kuskista. Höpisevät jotain kukkien toimittajasta. Odottelen rauhallisesti. Minua hiiltyneempi kanssatyöntekijäni manaa koska nyt tukkona on tämän city maasturin lisäksi minä autoineni. Sanon no can do, ootellaan. Kukaan ei pääse mihinkään suuntaan. Ootellaan ja ootellaan. Vähän tööttäilen. Sitten palaa käämi, marssin lähimpään liikehuoneistoon, kysyn kohteliaasti 'onkohan teillä jokin kukkatoimittaja parasta aikaa täällä ja jos on niin vähän äkkiä pyytäkää häntä siirtämään autonsa.'
Naiskuljettaja ilmestyy, siirtää autoansa niin, etten edelleenkään pääse pois eli kääntymään haluamaani suuntaan. Tukkii myös ko. suunnan liikenteen. Odottelen, vähän tööttäilen. Ei tapahdu mitään. Marssin kyseisen auton kuskin puolelle, viittilöin naiselle, että aja nyt pois siitä edestä, tukit koko liikenteen. Ei avaa henkilö edes ikkunaa. Sanon hiukan voimakkaammin, että avaa nyt h......tti edes ovea vähän. Raottaa millin. Pyydän siirtymään pois tieltä, että pääsen itse pois porttikongista ja muukin liikenne pääsisi kulkemaan. Katsoo minua kauhuissaan ja huutaa minulle, ettei tee mitään koska huudan. (?) Luoja, siinä vaiheessa teki mieli todella alkaa huutamaan.
Marssin autolle (puhisen) ja odotan, lopulta luovutan ja väännän itse väkisin vastakkaiselle kaistalle joka siis ruuhka-aikaan on virtanaan autoja, lähden totaalisen vika suuntaan tämä ihanan rouvan takia, jo  pahasti myöhässä eskarilaisen hausta. Made it anyways.

Hölmöintä tässä on se, että mulla tuli semmoinen olo, että olen tehnyt jotain väärin?
Huokaus. Ehkä kuitenkin olisi kiva, jotta tavaran (kukkapuskien) toimittajat (naiset, jotka menevät lukkoon auton ratissa) huomioisivat sen etteivät ruuhka-aikaan jätä kotteroitansa miten sattuu. Ja jos jättävät siirtävät ne ilman psykoosia. ;-) Ja naisena saan harrastaa seksismiä, koska tämä henkilö oli nainen (ja hyvin lukossa tilanteesta).

Tämä oli se kuumana osuus.

Juu sitten se viihde osuus, olen ollut vähän viihteellä. Nähnyt rakkaita vanhoja ystäviäni ja nauttinut.
Bilettänyt melkein 24h (miinus unet). Okei siitä seurasi totaali väsymys, mutta kannatti.
Nyt paiskitaan töitä, vähän urheillaan ja sit kohta Paris <3
Eipä nyt muuta... :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

Rakkoja ja lonkkakipuja

No huhhuijakkaa, tulipas taas tehtyä. Tällä kertaa puolikkaan aika 2:15, hmmm. Paremmin kuin eka, mutta 2 min. huonommin kuin toka. Pistetään alkuhimmailun (lue ryysiksen) ja jo 2 km kohdalla tulleen lonkkakivun sekä 10 km kohdalla tulleen varpaiden tunnottomuuden piikkiin. :) Niihin nähden olen tosi tyytyväinen aikaan. Mua on pitkin kevättä vähän haitannut ties mistä tullut oikean lonkan mikä lie kiinnikkeiden särky. Tietysti eilen alkoi vihlomaan, päätin olla huomioimatta vaikka nyt kärsitään. Katsotaan jos ei mene levolla, sitten lekuriin. On täysin uusi vaiva, kuulostaa rasitusvammalta? Ja jalat, nyt lentää kuin leppäkeihäs mun vanhat Niket ja ostan uudet tossut. Varpaat muussia ja mojovat rakkulat kummassakin jalassa. 'Hiukan' tuntui 10 kilsasta eteenpäin ja koska päätin että en huomaa sitäkään, lopulta varpaita ei tuntenut enää lainkaan. Illalla ja tänään sitten sitäkin paremmin tuntee. No entäs matka muutoin, ekat 10 km tuntui kivalta (jos ei huomioinut lonkkaa), noi...

tunikasta enää vähäsen

Vaatepossen aika. Tämä tunika tarttui silmiini erään vaateputiikin ikkunassa eilen kun olin tulossa poikasen kevätulkovaateostoksilta. Ekan kerran muuten otin kuvan takista, lähetin miehelle ja hän hyväksytti sen pojalla, myös housujen sävyn hyväksytin lapsella. No, sehän niissä kulkee. Kivalta näyttää poika nyt, keväiseltä ja keveältä talviturnujen jälkeen. Tänään tämä tunikainen päällä, keveä myös, taskut ja kaikki, herätti kiitosta töissä. Hyvä mielihän siitä tulee. Mutta mustalla huivilla, tietenkin. Myyjä yritti fuksianpunaisella huivilla mua houkutella, jotain rajaa! ;-) Tunika on siis vihreä ja värillisempi kuin kuvassa. Tunikasta on enää vähäsen täyskevääseen.... ....