4. syyskuuta 2012

oravanpyörässä - NOT

Täytyy tunnustaa, ihan järjettömästi TYÖ vie mun energiaa (ja aikaa) tällä hetkellä. Mutta, nautin kuitenkin melkein! joka hetkestä ja viimeistään kotona ja joka välissäkin pysähdyn ja rauhoitun??? Esimerkki viime viikolta: söin pikalounaan ratikkapysäkillä, kahvi ja patonki aikaa 9 min. Se oli jotenkin hauskaa ja hohdokasta ;-). (no hei kerran viikkoon noin voi tehdä!)
Syksy on siis saanut musta otteen: palaverit, koulutukset, hässäkät, ohjeistukset, uudet ja vanhat asiat pyörii pää parassani, joka ihmeen hyvin jaksaa ja omaksuu. Kehitys on hyvästä.

Juoksujani en ole unohtanut, juoksentelen noin 30 kilsaa viikossa = kolme lenkkiä (tai joskus kaksi, kilometrit kuitenkin samat). Elämäni toinen puolikas lähestyy, eikä pelota. Mutta saanko itsestäni irti parannusta edelliseen?
Oikeastaan ihan sama, mä vaan tykkään juosta. En yhtään jaksa olla fitness-hullu ihminen nyt. Juoksen, koska se tuntuu hyvältä. Joogaan, koska se pitää mut vetreänä ja virkeänä. Ei muuta (säännöllistä urheilua), lopun aikaa teen töitä ja rentoilen. (=tällä hetkellä jopa tiskaaminen ja imurointi tuntuu rentoilulta, puhumattakaan lapselle lukemisesta, ihanaa!)

Kaveri sanoi eilen, että sulla lienee terve suhtautuminen urheiluun. Ehkä, mutta hiukan löysähkö kyllä. Pidän tasoni, enkä rapistu. Mutta en ehkä just nyt etenekkään. Energia ei riitä. Pää ja kroppa vaatii tasapainoa. HeadAndBodyBalance pitää olla.

Kolme viikkoa toiseen puolimaratooniini. Olen utelias. Olenkohan jo ihan konkari siinä? Aaahahaaaa........

ihan kuin kuohuva koski ja tyyni viljapelto syysauringossa...samassa paketissa :)

2 kommenttia:

  1. Mut ainakin sopisit New yorkiin uranaiseksi. Eikö ne syö ja kävele yhtäaikaa. Lenkkarit jalassa tietty.

    Iloa päivään!

    VastaaPoista
  2. Ilo vastaanotettu, samoin sinulle!
    Ja en mä kyllä NY:n sopisi, hyvä näin :)

    VastaaPoista