Siirry pääsisältöön

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri!

Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa.
Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville.
Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa!

Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä!
Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect.

Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varmasti. Niin hulluksi en ole vielä tullut, että juoksisin töihin tai töistä kotiin (n.20km yhteen suuntaan). Mutta sekin päivä vielä nähdään, juu.

Viiden kilsan vinkit:
-juokse aluksi vain pari kertaa viikossa noin 2-3 km kerrallaan
-kun kunto kohonnut riittävästi voit kokeilla 4 km ja siitä sujuvasti 5 km/lenkki
-juokse kolme kertaa /viikko, välipäivät tärkeitä!
-välipäivinä treenataan keskivartalon hallintaa ja käydään uimassakin sekä kävelylenkeillä
-unohtamatta totaalisia lepopäiviä, jolloin ei edes ajatella urheilua!
-juokse välillä nopeasti ja välillä rauhallisemmin, lenkkikielessä intervalleja
-juokse maastossakin ja tsemppaa ylämäet juosten!
-kohta susta tuntuu jo että jaksat 6-7km....
-kuuntele ympäristön ääniä, katsele maisemia, ota tavoitepaikkoja minne asti juokset ja takaisin
-ja sit kun et enää jaksa kuunnella linnunlaulua, kuuntelee musiikkia
-muista hymy! :)
-jos saat rasitusvamman, parantele se kunnolla

tohon ylläolevaan en voi sanoa muuta kuin mulla toimi, aika nopeastikin tuo. Ja nopeasti tarkoittaa tässäkohtaa kuukaudessa. (eli sitten juoksin sen 6-7km) Tosin mä en kävellyt välillä eli se mitä kaikki suosittelevat aloittelevalle lenkkeilijälle. Mun pää ei anna periksi kävelylle. Mieluiten juoksen vähänkin kuin kävelen, juoksulenkillä. Tosin olen huomannut että sitkeys on aina palkittu, sitä jaksaakin. Eiköhän jokainen tee tavallansa tämänkin asian, kroppa tietää ja mieli.

Hauskinta ja haastavinta kuntojuoksussa on kokoajan ollut se, että tietää kehittyvänsä, mutta silti uudet kilometrienkat on aina työn takana. Nyt siis juoksentelen 7-12km lenkkejä pääsääntöisesti ja niitä vaihdellen.
Otan ehkä kaksi 18km lenkkiä ennen Länkkärijuoksua, joka on 17,4 km. Mutta rennosti mennään, koska puolmaraton on se kevään OIKEA tavoite. Ja puolmaraton läpi alle 2:30, mieluiten alle 2:15. HUH!

Varusteista: Mä aloitin perinteisesti vain ostamalla lenkkarit ja urheiluliivejä. Sit heti siihen juoksutrikoita parit ja juoksusukkia. Juoksupaidat, takit, hanskat ovat tulleet myöhemmin vasta. Olen siis ostanut sitä mukaa kun tuntuu ettei pärjää ilman. Nyt on menossa tokat lenkkarit! Jee!

Kommentit

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei murunen. Olen unohtanut sanoa löytäneeni sut. Kiva et aloitit.
      Pari kertaa kommebtointia yrittänyt, mutta aina viesti katosi.

      Hyviä vinkkejä jakelet täällä. Olispa mulla kykyä samaan...Siis juoksuun!

      Poista
    2. Hei, kivaa kun olet mun ensimmäinen (ja ainoa) lukija :)
      Yritän jaella kokemuspohjaisia vinkkejä, minulle vastaavista on ollut paljon hyötyä. Vielä kun joskus oppii hauskaksi kirjoittajaksi ;-)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tukholmasta juoksutekniikan kautta kauppakeskukseen

Viimeksi tapahtunutta: 1) Pääsiäismatka Tukholmaan . Reilu kolme reissupäivää, kaksi laivayötä ja yksi hotelliyö Tukholmassa. Erityistä matkalta: -Turun junan vanha karjalaispappa, joka tykästyi poikaamme sillä tavalla pappamaisesti ja kertoili juttujaan koko matkan ajan. -Turussa poikaan iski Turuntauti ja hän voi pahoin koko siellä oloajan (oliko junan kanelipulla huono?), mutta parani jo Viikkarin terminaalissa.   DiTrevin simpukat. OK! Turku oli pukeutunut keltaiseen. -Menomatka iltabotskilla oli kiva, tosin en juurikaan tykästynyt Viking Grace-laivaan, kummallisen ahdas tilasuunnittelu. Viiniloungen taso ja tunnelma oli kuitenkin huippua! Skool! -Aamuherätys kuudelta, nopea aamiainen (jota piti vähän kinuta, miinuksia Viikkarille) ja ulos laivasta klo.7 jälkeen. Kääk! -Tukholmassa ei ole ketään hereillä ennen kello yhdeksää. Unikeot! Pitkäperjantain sää Onneksi yksi jos toinenkin kiva kahvila oli avoinna. Hotelliin saimme toki vietyä bagaasit heti j

Tavoite

Ok. Eka blogikirjoitus ikinä. Olen selannut ja selannut juoksublogeja, lifestyle blogeja jne. Mitä juoksemiseen tulee, tähän asti löytämäni bloggarit ovat asiansa kanssa joko täysin vakavissaan ja oikeita urheilijoita. Tai sitten wannabee juoksijoita jonain päivänä/vuonna. That's fine. Minä olen ehkä jossain siinä välimaastossa, en urheilija enkä edes urheiluhullu. Tyyppi, joka rakastikin juoksemista, eikä edes sitä tiennyt, until......... :) Ja meitä on varmaan paljon ja en ehkä ole löytänyt teitä muita. Tähän huomautus, että joo harrastan muutakin aktiiviliikuntaa: astangaa aktiivisesti vuodesta 2003, hyvin harvakseltaan punttisalia, uimista, fillarointia jne. Mutta hyötyliikuntaa, sitä aina :). Jokatapauksessa, tuli tarve kirjoittaa jotain itsekin.... Tylsää taustaa: Aloitin juoksutaipaleeni 'oikeasti' kohta kolme vuotta sitten. (Mieheni innoittamana, mutta hänet hyvin nopeasti ohittaen juoksuinnossa,-kunnossa ja -määrässä :) ) Ensin juoksin 'piilossa'

Voi kohta se on - maaliskuu

On voimaannuttavaa (tuo sana on korni, mutta totta) kun tulee kevät ja myös se, että pääsemme  muuttamaan. Pienten ja suurtenkin, mutta ehkä odotettavissa olleiden viiveiden takia, muutto on (vasta)  2,5 viikon päästä. Vai oliko sillä aikataulua? No siinä kohtaa tuli kun irtisanoimme tämän vuokra-asunnon ja varasimme muuttofirman. Tänään muttosiivosin tämän nykyisen asunnon kylppärin. Saatan vihata kaakeleiden hinkkaamista, siksi tein 'suuren' työn jo nyt, jotta muutettuamme, loppusiivous olisi täällä edes vähän helpompi. Maanantai-iltana näytin tätä vuokra-asuntoamme seuraaville melko varmoille vuokralaisille tähän asuntoon. Kaksi pientä aasialaissisarusta (olivat minua noin rintakehään ja jotka minut tietävät - tietävät etten ole julmetun pitkä kai itsekään :D), jotka olivat aivan totaalisen ihania maanantaifiiliksen kohottajia (harmi, että tulivat vasta illalla). He hurmioituivat asunnosta (riittävän iso ja valoisa), kissasta (kissa pitää vieraista ja on supersosiaalin