Siirry pääsisältöön

Palautumisia ja muisteluja

Nyt se kävi: ensimmäisen kerran tällä juoksu-urallani piti kesken juoksulenkin kävellä, venytellä ja taas juosta ja toistaa em. useaan otteeseen. Ja sitten luovuttaa ja pinnistää kotiin muutaman hassun kuuden kilometrin jälkeen.
En siis ollut palautunut sunnuntaisesta rytäkästä vielä. Vaikka jalat eivät ole kipeänä olleetkaan, iltalenkkini alkoi kuin siitä mihin se maalissa sunnuntaina päättyi. Lisäksi tuskaa säärissä ja kivun kyyneleet silmissä. No ainakin melkein.
Siinä oli -smiling while running- hyvin hyvin kaukana. Mutta loppuun otin sellaisen spurtin, jotta tunsin itseni vähintään huippu-urheilijaksi ja sain byssipysäkillä henganneet mopopojat katsomaan keski-ikäisen naisen (vauhdikkaan sellaisen) perään. Varmastikin kollit nauroivat amisviiksiinsä, mutta minähän kuuntelin juuri silloin Trainin Drive By:tä eli olin aivan huikeassa flowssa. http://www.youtube.com/watch?v=oxqnFJ3lp5k

Kokeillaan juoksua taas huomenna uudelleen, paremmalla onnella. Tässä välissä olen palannut mun ekaan juoksuoppaaseeni, jonka kivasti mieheltäni sain lahjaksi heti kun aloitin lenkkeilyt.
http://www.otava.fi/kirjat/tieto/2009/fi_FI/naisen_juoksukirja/
Sieltä haarukoin itselleni sopivaa materiaalia ajoittain. Ihan selkeästi esikuva, tuollainen minua vanhempi juokseva nainen :) Suosittelen lämpimästi kirjaa!

Se minun on pitänyt kirjata tähän blogiin, syyt miksi aloin juosta. Alunperin siksi, että aloin katselemaan ympärilleni: juoksevia, lenkkeileviä naisia, miehiä, nuoria kokoajan ja jatkuvasti. Itse ulkoilin silloin ahkerasti nuorimmaisen kanssa leikkikenttä - puisto - metsä jne. tasoisesti. Urheilut olivat jääneet äitiysloman jalkoihin. Töihin paluu olisi kesän jälkeen edessä. Olin paskassa kunnossa. Ennen nuorimmaista lasta olin hyvässä kunnossa ja niiiiiiiiiiin timmi. Okei, jos naapurin hoikka kaunis rouva voi juosta niin kyllä minäkin voin. Tän tyyppisesti se alkoi. Eli esikuvia tarvitaan ja ne esikuvat löytyvät aluksi naapurista, sisaruksista, kaveripiiristä, omasta perheestä jne. vasta sen jälkeen alkaa tähyillä pidemmälle ja kiinnostua oikeista juoksijoista. Tai siis näin minun tapauksessani :) Nyt olen jopa välillä kiinnostunut urheilijoiden juoksutuloksista, hämmentävää!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voi kohta se on - maaliskuu

On voimaannuttavaa (tuo sana on korni, mutta totta) kun tulee kevät ja myös se, että pääsemme  muuttamaan. Pienten ja suurtenkin, mutta ehkä odotettavissa olleiden viiveiden takia, muutto on (vasta)  2,5 viikon päästä. Vai oliko sillä aikataulua? No siinä kohtaa tuli kun irtisanoimme tämän vuokra-asunnon ja varasimme muuttofirman. Tänään muttosiivosin tämän nykyisen asunnon kylppärin. Saatan vihata kaakeleiden hinkkaamista, siksi tein 'suuren' työn jo nyt, jotta muutettuamme, loppusiivous olisi täällä edes vähän helpompi. Maanantai-iltana näytin tätä vuokra-asuntoamme seuraaville melko varmoille vuokralaisille tähän asuntoon. Kaksi pientä aasialaissisarusta (olivat minua noin rintakehään ja jotka minut tietävät - tietävät etten ole julmetun pitkä kai itsekään :D), jotka olivat aivan totaalisen ihania maanantaifiiliksen kohottajia (harmi, että tulivat vasta illalla). He hurmioituivat asunnosta (riittävä...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

hyvän mielen höpinöitä

Nykyään näemmä kirjoitan tänne kun a) on riittävästi aikaa b) olen erittäin hyvällä tuulella c) olen riittävän inspiroitunut näppäinhöpötykseen ja itsepuheluun. Sinänsä vääristävää, mutta minkäs teet? Elämää se on hyvä fiiliskin, riittävä aika ja inspiroituneisuus. Ja kait mä olen tänne joskus jotain asiaa kitissytkin? (voiko tietää?) Tämä on ollut hyvä viikko. Niin hyvä, että (suomalaisena) melkein pelkään koska ja mistä tulee takaisku. Miksi ihmeessä ei vain voisi olla hyvä viikko, joka jatkuu ja jatkuu ja jatkuu? (no koska elämä). Noin puolet mun duunista on erilaisten asioiden kehittämistä (yksin ja yhdessä muiden kanssa) ja kuten tiedetään ne menevät sillä tavalla, että kolme askelta eteen ja kaksi taakse. Tällä viikolla on menty yhdeksän eteen. (tuulettaa!) Tämän viikon maanantaina tajusin, että nyt saa loppua tämä: minua koko joulukuun ja alkutammikuun vaivannut työmotivaation puute ja jonkinlainen työmasennus. Laitoin siis mu...