Siirry pääsisältöön

Tavoite

Ok. Eka blogikirjoitus ikinä.

Olen selannut ja selannut juoksublogeja, lifestyle blogeja jne.
Mitä juoksemiseen tulee, tähän asti löytämäni bloggarit ovat asiansa kanssa joko täysin vakavissaan ja oikeita urheilijoita. Tai sitten wannabee juoksijoita jonain päivänä/vuonna. That's fine.
Minä olen ehkä jossain siinä välimaastossa, en urheilija enkä edes urheiluhullu. Tyyppi, joka rakastikin juoksemista, eikä edes sitä tiennyt, until......... :) Ja meitä on varmaan paljon ja en ehkä ole löytänyt teitä muita.
Tähän huomautus, että joo harrastan muutakin aktiiviliikuntaa: astangaa aktiivisesti vuodesta 2003, hyvin harvakseltaan punttisalia, uimista, fillarointia jne. Mutta hyötyliikuntaa, sitä aina :).

Jokatapauksessa, tuli tarve kirjoittaa jotain itsekin....

Tylsää taustaa:
Aloitin juoksutaipaleeni 'oikeasti' kohta kolme vuotta sitten. (Mieheni innoittamana, mutta hänet hyvin nopeasti ohittaen juoksuinnossa,-kunnossa ja -määrässä :) ) Ensin juoksin 'piilossa' paikallisella pururadalla. Huomasin kykeneväni juoksemaan vähän. Kun muutaman viikon kuluessa pystyin juoksemaan JO kolme-neljäkin kierrosta purtsia (joka on 1.3km/kierros), halusin enemmän. Voisiko minusta kuoriutua tyyppi, joka juoksee 'milloin vain' 8-10km? Uskaltauduin juoksemaan ihmistenkin ilmoille. Hmm...ja tarvitseeko selittää, että juoksutapahtumat on se juttu! Motivaatio, tilanne, tapahtuma. Muut kahjot lajitoverit siinä puuskuttavat yhtä innoissaan, tuskissaan, onnessaan tms.

No....eka kymppi meni omissa oloissa, mutta varmistin sen Naisten kympissä 2010. Sen jälkeen Pääkaupunkijuoksun kymppiin syksyllä. Nälkä alkoi kasvamaan. Tuli hinku juosta puolikas, ilmoittauduin Hcr2011. Juoksin läpi koko pirun talven, sairastuin flunssaan juuri ennen juoksutapahtumaa, enkä päässyt.
Syksyllä uudelleen pääkaupunkijuoksuun kymppiä juoksemaan, paransin hiukan aikaakin edellisvuodesta.
Tarkoitus oli osallistua myös Espoon rantamaratonille puolikkaaseen, taas sairastuin. Ketutus käyrä oli korkealla. Olinhan siis päässyt jo kauan aikaa sitten tilanteeseen, josta alussa vain haaveilin: Voin juosta 8-10km vaikka tältä seisomalta.

Juoksuvammoilta olen suht säästynyt, pari kertaa on nilkka tai polvi 'muljahtanut', ollut kipeä viikon ja sitten parantunut. Talvella juoksen ilman nastoja, olen ollut varovainen ja/tai onnekas. Pääsääntöisesti juostessa ei vaan kaadu.

Nyt olen varmentanut kevään juoksuni, tarkoitus osallistua sekä Länsiväyläjuoksuun että Hcr2012.
Olen juoksennellut laiskasti läpi talven, treeni alkaa nyt. Katsotaan miten nyt käy. (eli sairastunko taas flunssaan viime metreillä? No en!)
Tavoitteena suoriutua puolikkaasta kuntoiluaikaan alle 2:15.

Tässä blogissa voisin höpötellä paitsi treeneistä, myös juoksukamoista ja muusta(kin).
Mutta ennenkaikkea haen kaltaisteni blogiseuraa eli kommentteja ja omia kokemuksia, koska juoksuhan on yksinäinen laji. Ainakin se juokseminen mitä mä harrastan. Nautin juostessa yksin olosta, maisemista, liikenteestä, musiikista. Pää puhdistuu, mieli virkistyy ja kroppa kaunistuu ;-) Ja SE juoksutapahtuma on sitten piste iin päälle. 

http://www.lansivaylajuoksu.fi/
http://www.helsinkicityrun.fi/etusivu

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri! Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa. Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville. Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa! Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä! Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect. Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varma...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

onni on keikkalipuissa

Miten puolen vuoden kulttua tuleva tapahtuma voi saada ihmisen näin onnelliseksi? Hyvin! FooFighters ja Rock the beach. Äläpä! Kuinka ollaankin miehen kanssa venattu, että päästään FooFightersin keikalle. Jo puolisalaa puhuttu, että jos ei tule Suomeen kohta (!), mennään katsomaan sitä jonnekin maailmalle. Eipä tarvitsekaan kun liput on nyt plakkarissa Hietsun keikalle. Mä niin näen itseni minimekossa, ruskettuneena (Suomen kesäkuussa...:O), paljain jaloin tanssimassa hiekalla onnesta sekaisin. Juuri niin - musaonnea tiedossa! Rakkaus, biletys, onni, kesä ja vaikka mitä! Siitä sittemmin lisää. Mutta miettikää, vuoden sisään kaksi parasta bändiä maailmassa livenä. RockOnnea <3 Viime viikon neljistä synttärijuhlituksista selvittiin kunnialla, hiukan alkoi jo loppusuoralla uuvuttamaan jatkuva kahvin kittaaminen ja organisointi...Silti mukavaa kun joulun alla on muutamat glögijutskat, yhdet töissä, yhdet meillä ja yhdet sukulaisissa. Joulua ...