Siirry pääsisältöön

Tekstit

mökkinollaus

Heti kun olin saanut vanhimman lapseni Los Angelesin lentsikkaan (3 viikon kielimatka juuri peruskoulunsa päättäneelle tytölle, jolla on 9 enkussa :), pakkasimme kamat ja lähdimme kolmin aika extempore mökkilomalle kauimpaiseen saaristoon mihin about autolla pääsee (neljä lossia). Juhannus äärimmäisessä huitsukassa eli Houtskärissä, rakkaita lempinimiä myös huitsunkuusi, huitsinnevada, huitsinsääri, huitsinääri.   Menomatka meni yllättävänkin sujuvasti, ilman suurempia odotuksia lossirannoissa. Ruuhkaa ei ollut lainkaan. Perillä odotti aika vaatimaton mökkinen, johon kävimme kotiutumaan saman tien. Pikkupoika oli aluksi kauhuissaan olosuhteista - no kaupunkilaislapsi ja hyviin 'mökki'olosuhteisiin elämässään tottunut :). Kauaa ei kestänyt kun jalkapallo sai jo kyytiä isolla nurmella. Merenrantasauna lämpiämään sutjakasti ja grilli kuumaksi (kosteilla hiilillä ja sytykkeillä - aika tehtävä, muttei mahdoton: ruohonleikkurin bensaa tilk...

ei voi tietää

Koska en ole voinut treenata (juoksuja) riittävästi en mennyt HCR:n enkä HHM:n. Mutta ei se mitään, olen tehnyt kaikenlaista muuta. (ps. sormi toipuu, mutta 2 viikkoa vielä se on kipeä, sanoi lääkärisihminen) Olen aloittanut työmatkapyöräilyt. Matkaa on 25 km/suunta ja aikasyöppöyden vuoksi (ei toki minkään muun ;-) ) poljen joka päivä vain suuntaansa, toisen sitten istun junassa. On jotenkin ihanaa, että lapset on lomalla ja ensi viikolla perheessä kaikki muut paitsi minä. Minä saan tulla ja mennä ilman aikatauluja. It suits for me. Viikko sitten olin bilettämässä mun rakkaan kamun kanssa. Ei todellakaan voi tietää miten hauskaa meillä oli. Sain kyllä 45 v. lisäikää sillä nauramisella. Mullistava viikonloppu. Suits for me, hauskanpito. Nyt ajattelin lähteä taas pyöräilemään tai jotain. Mulla on nyt energiaa, sitä riittää. Kesälomaan on 1,5 viikkoa ja ensimmäisen kerran vuosikausiin en ole tässä vaiheessa vuotta loppu...

luunmurskaaja

Tiesittekö - jos jää sormi raskaan metallisen palo-oven väliin se murtuu. Näin kävi mulle tällä viikolla töissä. Voi paska. En edes tajunnut sen olevan murtuneen, ennen kuin ajattelin näyttää sitä vuorokauden turpoamisen ja mustumisen jälkeen, ja joo alkoihan sieltä vertakin tihkua kynnen takaa, lääkärille. Ja olihan se ihan älyttömän kipeäkin tapahtumapäivänä (oli taas vissiin vähän kiire päivä kun en murtunutta sormea 'ehtinyt' noteerata). Tämä on murtunut, totesi nuori mieslääkäri (taas), jotenkin en enää koskaan halua kuulla tuota tuomioita. (Nuoria mieslääkäreitä kyllä voisi katsella useinkin). Last sentence was sensored . Vuosi sitten jalkapöydän murtuma, nyt sormi eli vasen nimetön. Kyllä, olen vasenkätinen. Hoh hoijakkaa.  Sattuuhan näitä ja niin edespäin, ei nyt vaan oikein jaksaisi. Kaksi viikkoa ainakin tällain sormi lastoitettuna ja teipattuna viereiseen. Onneksi kuitenkin saan mennä töihin jo ens...

jolkottaa joogasalille

Hirveesti on vettä virrannut Tonavissa sun muissa isoissa jorpakoissa sitten viime kirjoituskerran. Mun niska-hartia-selkä-osasto on suorastaan kelpo kunnossa. Tänään kävi työergonomia-tarkastajakin tarkistamassa työpisteeni. Kaikki olisi kuulemma loistavasti kunhan saisin sen sähköisen pöydän. Saan joskus. 18 kiireellisempää on edessä jonossa. Sitä odotellessa joogaan ankarasti, nytkin on kroppa (hyvällä tavalla) kipeänä 3 h joogailuista tällä viikolla. Kokeilin normin (astanga) lisäksi aerialyogaa (=airyoga =ilmajooga) ja tykkäsin. Uusia ulottuvuuksia tulisi varmasi jos harrastaisi sitäkin säännöllisesti. Hauskinta oli lentää ja olla pussukassa rentoutumassa. Venytykset olivat lempeitä liinan avulla ja kropan omalla painolla, mutta hyvin tehokkaita. Voin suositella ja katsokaa nyt miten tunnelmallinen sali! Huvittaisi kyllä monipuolistaa joogailujani ja ottaa kivoja uusia kokeiluja sielt...

fyssarireissua ja buranaa

Joillekin tuli mieluinen jytky, mulle ei - tuli akuutti niska-hartiakipu. Oikeastaan koko oikeanpuoleinen osa selästä oli tulessa (lievä ilmaisu). Ja on pirun himputin kipeä vieläkin (7-vuotias lukee tässä vieressä mitä kirjoitan...). Toimistotyöperäiset vaivat alkavat ilmeisesti ilmaantua tässä vaiheessa ikää rytinällä vai mitä tämä on? Hartian seutu on varoitellut koko vuoden, pysynyt kurissa joogalla ja hieronnoilla, mutta viime viikon jooga laukaisi poltteen ja tuskan, jonka näemmä viimeistelin taloyhtiön talkoilla lauantaina lopullisesti. Niska-hartiat irtisanoutuivat yhteistyöstä ja matka fysioterapeutille (oli muuten elämäni eka (oma) fysioterapeuttikäynti)  ja muutaman päivän sairikselle kipulääkkeineen alkoi. Siis sairaslomalle sen takia, että tekee päätetyötä? Buranaa naamaan, jotta voi olla ja tämä sen takia, että tekee töitä? Iso kirosana. Monta isoa sellaista. En voi hyväksyä! En ole satuttanut itseäni vaa...

kalliolle kukkulalle juoksen minä....

Trailrunning , my darlings, sai mun pohkeet pitkästä aikaa (sitten vuosiin) tukkoon ja paukkumaan. On se sen verran raskasta puuhaa, tuo metsässä, kallioilla, poluilla, pöpeliköissä ryysäily. Ja aivan mahtavaa :) Turhat työperäiset patoutumatkin häipyi hus takaviistoon ja pää oli taas joustava metsähaipakan jälkeen. Koivet kyllä huusivat apua, jonka saivat eilisessä erittäin venyttävässä joogasessiossa.   Olenko ehtinyt yhtään täällä kehuskella, että mun pääseisonta on kehittynyt jopa huimasti? En varmaankaan ole kehdannut, mutta se on. 'Onpa kaunis täysin pysty ja kapea asento', sanoi opekin. Hallitusti ja hillitysti tulen alaskin. Silti on matkaa ja opittavaa siinäkin vielä - niin kuin joogassa aina on. Kropan loputonta haastamista. Superlaji, jossa ei ole koskaan valmis. Pidän siitä ideasta.  Noistakin syistä elämä ihan vaan hymyilee tänään. Mukavahko poikkeustyöpäivä tänään ja aiv...

tuore ja terve

Viikonlopun juttuja. Nuorimmat halusivat virpomaan, joten eilen tihkusateessa lähdimme pajunoksia meidän vakkarimestasta katkomaan. Lenkkareiden pesukeikkahan siitä tuli, koiranskeidaa pöpeliköt täys. Niin kevättä! Upeita oksia tehtailtiin illansuussa ja tänäänhän ne kaikki meni. Lapset kantoivat kädet kipeinä herkkuja kotiin. Kannatti! Tyttöjen kesken menimme tänään puolivuosittaiselle Iksukeikalle ja kannoimme kaksi kassia välttämättömyyksiä kotiin. Aah.  Vielä vähän lisää rairuohoa itämään, ensi viikolla on pääsiäinen. Mitähän herkkuja tänä vuonna laittaisi? Mut hei nyt lähden viikon kolmannelle lenkille. Mähän sanoin, et oon taas moodissa :)