Siirry pääsisältöön

Tukholmasta juoksutekniikan kautta kauppakeskukseen

Viimeksi tapahtunutta:

1) Pääsiäismatka Tukholmaan.
Reilu kolme reissupäivää, kaksi laivayötä ja yksi hotelliyö Tukholmassa.

Erityistä matkalta:
-Turun junan vanha karjalaispappa, joka tykästyi poikaamme sillä tavalla pappamaisesti ja kertoili juttujaan koko matkan ajan.
-Turussa poikaan iski Turuntauti ja hän voi pahoin koko siellä oloajan (oliko junan kanelipulla huono?), mutta parani jo Viikkarin terminaalissa.

 DiTrevin simpukat. OK!

Turku oli pukeutunut keltaiseen.

-Menomatka iltabotskilla oli kiva, tosin en juurikaan tykästynyt Viking Grace-laivaan, kummallisen ahdas tilasuunnittelu. Viiniloungen taso ja tunnelma oli kuitenkin huippua! Skool!
-Aamuherätys kuudelta, nopea aamiainen (jota piti vähän kinuta, miinuksia Viikkarille) ja ulos laivasta klo.7 jälkeen. Kääk!
-Tukholmassa ei ole ketään hereillä ennen kello yhdeksää. Unikeot!

Pitkäperjantain sää

Onneksi yksi jos toinenkin kiva kahvila oli avoinna. Hotelliin saimme toki vietyä bagaasit heti ja huonekin oli valmiina jo klo.11. Good service!

Cafe Schweizer, Gamla Stan

-Terroristi-isku näkyi siellä missä oli tapahtunut, kävelykadulla. Kukkia ja muistokirjoituksia valtoimenaan myös Sergelin torin portailla.
-Hotelli Slussenilla. Huippu ihana kahden huoneen huoneisto vanhassa talossa, puulattiat ja kaakeliuunit. Kohtuuhintainen ja loistava sijainti. Hyvä palvelu, kaikki hyvää.

Hotel Anno 1647, Slussen

- Italialainen ravintola Gamla Stanissa, herkkupastat edullisesti pääkallopaikalla.
(Turussa söimme (poika ei kyennyt) DiTrevissä, ruoka ok, mutta ylihinnoiteltua, miljöö kiva. Miksi kaiken pitää Suomessa aina  maksaa niin paljon?)
- Espanjalainen tapas-rafla near Slussen. Halpaa ja pirun hyvää.

Vinvalvet 1644 Tapas El Vasko, Södermalm

- Vasalaivamuseo Skansenilla. Kaikki on otettu irti aiheesta, todella kaikki. Turistijonot olivat mahtavia, mutta jono liikkui rivakasti ja jalat eivät vielä siinä väsyneet...



- Skagenit ja viinit, poika otti taas pullaa ja limua (nyt oli kelvollista), ponttooniraflassa meren yllä Skansenin sillan kupeessa. Kuuma aurinko, melkein tuli jo kevätfiilis. Naama punoitti ilosta.

Strandbrygganin skagenit

- Meinattiin myöhöstyä paluulaivalta (Silja Serenade) kun jäimme fiilistelemään vielä Slusseniin yhteen kahvilaan iltapäivällä. 10 minsaa ennen lähtöä olimme laivassa. Kaikki irti matkasta katsos.
- Paluumatkalla otimme myös laivailusta kaiken irti, hyvää ruokaa, ostoksia, pelaamista, lapselle ihmettelemistä yökerhon karaokessa ja midnightshowssa (se pitää perinteisesti katsoa) ja lopuksi tanssimme pojan kanssa monta biisiä laivabändin soitannassa. Tyynesti hänestä kuoriutui parkettien partaveitsi. Ihana. Tarkennan: Ei mitään äiti-lapsi tanssia vaan ihan oikeaa tanssimista. Ihan mahdottoman ihana.

2) Juoksukoulu (1h) työpaikan virkistyspäivänä.
Hain juoksumotivaatiota kertaluonteisesta tekniikkakurssista ja opin, että juoksen oikein. Wuhuu!
Olenhan itseoppinut, mutta niin pirusti juossut, että harva edes tietää. Oli siis kiitollista saada lisäneuvoja ja selvityä porukasta ensimmäisenä puhtain paperein. Kyllä, meidät testattiin! Nyt pitäisi sitten taas vaan alkaa juoksemaan, mutta kuten aiemmin sanottua mulla ei ole enää vimmaa juoksutapahtumiin. Seen that done that-fiilis niistä tällä hetkellä. Tarvitsen siis juoksumotivaatiota muusta, mistä? Omaksi iloksi? No motivaatio kasvaa vain juoksemalla.
Eilen illalla olin astagassa ja tänä aamuma lenkillä. Ei nenä, kun ei pystynyt kuin pieneen pikku lenkkiin. Yritän uudelleen ensi viikolla, koska nyt tulee viikonloppu ja huomenna on tiedossa uimista.

3) Ars17 Kiasmassa. Suosittelen. Tykkäsin.
Avarra mielesi, käytä aikaa taiteeseen ja nauti.



4) Päivällinen lasten kanssa tänään kauppakeskuksessa. Ostettiin pojalle nappikset, mulle tumman pinkki huulipuna ja tyttärelle vaatteita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oivalluksia

Mukava marraskuu tänä vuonna! Minä - täydellisen kevät-kesä-syksy-ihminen nautin kun talvi ei ole vielä tullut. On leutoa, on aurinkoista (no välillä sataa - daa- mitä sitten). Parasta on ollut leutous, ilman hieno henkevyys :) Aamu-usvat, leudot tuulet, aurinko ja sadepisarat. (Tekiköhän Pariisi mulle jotain?) Toiset ei kestä pimeyttä, mua se ei harmita. Mua harmittaa kun tulee pakkasta, mutta kestän sen, niinkuin aina ennenkin. (enkä tottamooses usko, että tästä talvesta tulee kohdallani poikkeusta, kestän talvea vain ja ainostaan hetken, viikon-kaksi-kolme). Tosin nyt taas tänä jouluna otetaan pieniä apuja kestämiseen, viiden viikon kulttua reissu Afrikan kylkeen. Jeiiii! Jihuuu! Jippiiii! Enpäs olekaan koskaan aiemmin ollut niin etelässä.... Eilen aamupäivällä 12 kilsan lenkillä tajusin sen, siis vasta nyt - miten se juoksun flow saavutetaan. Ja nyt puhutaan minusta ja mun kropasta - teistä muista en osaa sanoa ;-) (kertokaa miten te sen saavutatte, koska kyllähän se on ihan

Ihana talvi

Parasta elämässä on se - että niin sää kuin mielikin muuttuvat. Viimeiset seitsemän päivää talvi on antanut parastaan ja tämähän on aivan älyttömän ihanaa. Kerrankin tein fiksun aikataulutuksen nuorimman koululaisen lomaviikolle (me "talvilomailimme" jo lokakuussa siellä Madeiralla, alvariinsa ei pysty reissamaan - tai me ei pystytä) ja olen päässyt tästä säästä nauttimaan. Erittäin rennolla viikko-ohjelmalla on sormensa pelissä: etätöitä - niin mulla kuin miehelläkin ja pari lomapäivää ja mulla vain yksi officepäivä (jihuu). Olin kyllä niin tämän tarpeessa. Melkein jo pursuan taas energiaa ja työideoitakin. Voisin kuvitella jaksavani jopa pääsiäiseen asti loistavasti! Seitsemänä päivänä peräkkäin on paistanut aurinko, hukun tähän ihanaan D-vitamiinin määrään. Tuo pakkanen on ihan jees, aamulla yli kaksikymmentä ja iltapäivästä nippanappa kymmenen. Seitsemän päivää, joista kuusi liikuntapäivää. Tämä on se elämä, jota minä haluan elää. 4 x 1,5h käppäilylenkkiä (aina kamera m

missikissa

Kissajuttuja. Meidän missikissa oli tänään 12 viikon tarkastuksessa ja rokotuksessa neuvolassa. Todella joo -  nykyään eläinlääkärissä käydään melkein yhtä tiuhaan kuin lasten kanssa aikanaan neuvolassa. Ajat muuttuvat ja eläimistä pidetään entistä parempaa huolta. Missi painaa nyt 1,24 kg kun löytyessään paino oli alle 500g. Sopusuhtainen, kaunis tyttö, kuin missi totesi eläinlääkäri. Niin kaunis, huokailivat kaikki muutkin eläinlääkäriaseman työntekijät. Mutta kuten aina, niin nytkin, täydellisyyttä ei ole. Meidän kauneuskuningattarellamme on synnynnäinen tai varhaisen pentuajan vika. Toisen takakoiven yksi varvas ei toimi, se on suora. Voi reppanaa. No on tämä ehkä huomattu, muttei kiinnitetty huomiota. Lääkärin mukaan kyse on vain harmittomasta kauneusvirheestä eikä varsinaista haittaa tästä suorasta varpaasta ole. Mutta voi pientä! Samalla kehittelimme löytötarinalle, jonka alkuvaiheita emme voi tietää, mahdollisia uusia dramaattisia versioita. Emot eivät kuulemma hylkää