Siirry pääsisältöön

huomionkipeä vai huomattavan kepeä

Olen muodin huipulla tietämättäni vaiko alitajuisesti?
Luin näin takakäteen, että leopardiprintti on taas kuuminta hottia. What is the news here?
Kissaprintti on joka toinen tai vähintään viides vuosi muodissa ja näinhän on ollut niin kauan kuin muistan (mulla on hyvä muisti, vielä).
Mä tykkään pikkuripauksesta kissakuoseja (terveisiä kissaihmisille). Ne on tosi chic - less is more tyyliin käytettynä.

Viime lauantain fine dining & few drinks and more- ulkoilulle kaivoin noin 4-5 vuotta sitten Tallinnan Zarasta ostamani pantterimekkosen kaapista ja pistin sen muina naisina päälleni pillifarkkujen kanssa (pillifarkut on niin laaast season kuin olla voi, mutta kivat jalassa).
En kuitenkaan saanut paheksuvia katseita (tai sitten en omaan tapaani huomannut niitä).
En myöskään tuntenut itseäni vähäisessäkään määrin puumaksi - olinhan liikenteessä minua vanhemman mieshenkilön kanssa.


Tämä viikko on ollut IHANA, koska kaikki ovat hiihtolomalla (IG:n ja FB:n mukaan joko Lapissa, Laivalla tai Kanarialla) ja töissä on siksi kiirettömän leppoisaa.
Mun perustyöarki koostuu pahimmillaan 4-5 palaverista/päivä, joiden väleissä pitäisi saada jotain oikeaakin aikaiseksi. Tästä syystä pidän etäpäivän/viikko. Toki joukossa on päiviä, jolloin on vain 1-2 palaveria. Kuitenkin kässäätte mistä puhun - tarvitaan aikaa työlle, ilman kiirettä. Rakastan tätä leppoisuutta ja olen hoitanut jotakuinkin puoli miljoona asiaa kuosiin tai eteenpäin.

Huomenna lomailen muun jengin mukana (perhe). Pitkä viikonloppu ei tule nyt tarpeeseen vaan kivana lisänä. En ole kuollut töistä.
Näin helppoa se olisi jos osaisi. Liiat palaverit hittoon ja työt sujuu. Mikä ihme siinä on, että nykyään pitää palaveerata jokaikisestä asiasta ja koko ajan? Eikö uskota, että asiat sujuvat hyvin ilman jatkuvaa kälättämistä niiden äärellä? (ehkä ne eivät sujuisi?)

Perheen nuorin on saanut pelata koko viikon (isosisko ruokkii ja 'valvoo') ja lapsi on ollut onnellinen vapaasta-ajasta. En koe pätkääkään huonoa vanhemmuutta aiheesta :d
Ihan hyvä, että koululainenkin sai vain olla. Voimme viedä pojan hiihtämään, uimaan ja vaikka museoonkin viikonloppuna. Jos keretään...huomenna syödään pullaa isovanhempien kanssa.

Hiihtolomareissu tehdään pääsisäisenä. Silloin mennään Laivalle! Ei risteilylle vaan vähän pidempi ja mutkikkaampi reissu. Tosin mä en dissaa yhtään risteilyjä, koska matkustaminen on se juttu siinäkin. Ja se mitä reissuillansa tekee :d

Talviloma tai ihan vaan viikonlopun vinkki: Taidehallin Grey Area- näyttely. Piipahdettiin pari viikkoa sitten.

 
IG:stä tuli mieleen aika pöyristyttävä väite, minkä yksi tuttava laukaisi taannoin kun olivat meillä syömässä ja juomassa. "Vain huomionkipeät ihmiset käyttävät IG:tä?"
Really?
Olen kumman koukuttunut nimenomaan Instagramiin ja huomannut, että sillä on useita eri käyttöjä - ainakin minulle. Olen myös hyvin kuvaformaatti-ihminen. Pidän kuvista (ja kuvaamisesta).  
 
Ehkä mua ärsytti tuossa kommentissa se suvaitsemattomuuden häive, joka sanojalla oli tai VAIN-sanan käyttö. Ihan hölmö kommentti jokatapauksessa, vai mitä olette mieltä? :d
 
hUOMIONKIPEÄÄ ja kEPEÄÄ viikonloppua kaikille toivottaen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

jolkottaa joogasalille

Hirveesti on vettä virrannut Tonavissa sun muissa isoissa jorpakoissa sitten viime kirjoituskerran. Mun niska-hartia-selkä-osasto on suorastaan kelpo kunnossa. Tänään kävi työergonomia-tarkastajakin tarkistamassa työpisteeni. Kaikki olisi kuulemma loistavasti kunhan saisin sen sähköisen pöydän. Saan joskus. 18 kiireellisempää on edessä jonossa. Sitä odotellessa joogaan ankarasti, nytkin on kroppa (hyvällä tavalla) kipeänä 3 h joogailuista tällä viikolla. Kokeilin normin (astanga) lisäksi aerialyogaa (=airyoga =ilmajooga) ja tykkäsin. Uusia ulottuvuuksia tulisi varmasi jos harrastaisi sitäkin säännöllisesti. Hauskinta oli lentää ja olla pussukassa rentoutumassa. Venytykset olivat lempeitä liinan avulla ja kropan omalla painolla, mutta hyvin tehokkaita. Voin suositella ja katsokaa nyt miten tunnelmallinen sali! Huvittaisi kyllä monipuolistaa joogailujani ja ottaa kivoja uusia kokeiluja sieltä sun täältä normin lisäksi. Hotjoogaa pitää kokeilla, ei kyllä välttämättä mun juttu, ko

talvitavoite

Pidettiin miehen kanssa pieni perjantain jumppahetki, kuulostaa säädyttömältä, muttei ollut :) Eli jalkakyykkyä niin, että astuu eteen vuorojaloin ja samalla toisen jalan polvella koskettaa lattiaa. (toistoja ainakin viisitoista per jalka tai niinpaljon kuin jaksaa). Kyllä tuntuu, jo toista päivää. Suosittelen ja otan itse tavaksi. Mun normit jalkakyykät ei ihan ole olleet noin tehokkaita! Päälle vähän punnerruksia ja vatsalihaksia. (niissäkään ei mitään fuskauksia tai sukupuolihelpotuksia). Nyt pitää nostaa panoksia kropan rääkkäämisen suhteen, joka on jo niin tottunut perusjuoksemiseen, puhumattakaan hyötyliikunnasta. (eilinen haravointi ei tunnu missään. pöh.) Tarvitaan voimatreeniä, vauhtitreeniä, maastotreeniä. Voimaa- vauhtia- timmiyttä. Siinähän se, sopiva talvitavoite!

kalliolle kukkulalle juoksen minä....

Trailrunning , my darlings, sai mun pohkeet pitkästä aikaa (sitten vuosiin) tukkoon ja paukkumaan. On se sen verran raskasta puuhaa, tuo metsässä, kallioilla, poluilla, pöpeliköissä ryysäily. Ja aivan mahtavaa :) Turhat työperäiset patoutumatkin häipyi hus takaviistoon ja pää oli taas joustava metsähaipakan jälkeen. Koivet kyllä huusivat apua, jonka saivat eilisessä erittäin venyttävässä joogasessiossa.   Olenko ehtinyt yhtään täällä kehuskella, että mun pääseisonta on kehittynyt jopa huimasti? En varmaankaan ole kehdannut, mutta se on. 'Onpa kaunis täysin pysty ja kapea asento', sanoi opekin. Hallitusti ja hillitysti tulen alaskin. Silti on matkaa ja opittavaa siinäkin vielä - niin kuin joogassa aina on. Kropan loputonta haastamista. Superlaji, jossa ei ole koskaan valmis. Pidän siitä ideasta.  Noistakin syistä elämä ihan vaan hymyilee tänään. Mukavahko poikkeustyöpäivä tänään ja aivan mun entisten kotikulmien liepeillä stadissa. Tuli ikävä sinne ja siihen osaan Helsinkiä