Siirry pääsisältöön

harmaan jälkeen

Toissa viikolla selvisi, että kissa missimme onkin mister :D Aika mahtavan hauska juttu jo juttunakin tämä. Kissamme tarina senkun komistuu.

Olimme kolmatta kertaa eläinlääkärissä (sama eläinlääkäri kuin aiemminkin) ja lekuri hihkaisee kun kissan pöydälle nostaa: "Jaahas, tännehän on ilmestynyt jotain. Tämähän on kollikisu."
No ilmakos, tuumimme me, koska ohimennen (ehkä) olimme viime aikoina ihmetelleet
tyttökisun jotenkin tuuhentuvaa alaosastoa :O

Kissoista on siis ja vissiin ilmeisen hankalaa tätä asiaa aina todentaa. Kaunis pikku tyttö onkin komea pieni poika. Tässä kohtaa voi mainita - että meidän ihan ihan alkufiilis oli, että hän on poikakisu, mutta lekurihan todensi toisin. Kunnes nyt 4,5 kk iässä oli riittävästi muutosta tapahtunut.
Sama se meille, eihän häntä sukupuolen, ei rodun, eikä perhetaustojen mukaan ole muutoinkaan meille valittu.

Kissa tuntee nimensä erinomaisesti eli sitä ei enää vaihdeta. Jos jollekulle tulee tästä ahdistus voimme 'virallisesti' puhua Viljamista :D Hän on Vilja, viljapeltojen kuningaskissa. Sukua leijonille - miauuu!


Muita kevätkauden (elän jo kevättä, 'cause valo) uutisia tahi asioita: 
- asiat käänty(i)vät parempaan. Enää en vain suorita elämistä, koska huolia vaatineita asioita oli niin paljon. Ja mikä tärkeintä mun yhden rakkaan silmissä palaa taas innostus  <3
- olen käynyt lenkillä siis juossut - DAA!
- olen joogannut riittävästi. Viime viikolla niin paljon, että olin fyysisesti poikki. Niin se on hyvin fyysinen laji.
- olen ylipuhunut miehen pääsiäisreissulle Tukholmaan. Mennään pikkusetillä pitkästä aikaa (nuorin skidi ja me).
- puoli-extempore ulkoilu ensi lauantaina miehen kanssa ts. Valentine's date.
- aloin käyttämään taas huulipunia. Harmaassa suorittamiseen ei mahdu huulipunia!
- meidän uusi välittäjä pitää vain ja ainoastaan privanäyttöjä. Kokoaa porukkaa niihin eikä vaivaa meitä koko ajan turhilla näyttöpyynnöillä. Mikä loistavinta, mielivaltainen asiakas ei tätä hommaa pyöritä vaan välittäjä, joka osaa käyttää harkintaa.
Luoja että vihaan tätä kämpän myyntiä, mutta sehän ei ollut mikään uusi uutinen.

Tän pre-kevään jälkeen tulee kevät ja kesä. Muistakaa paras fetarikesä vuosiin! Wuhuu, minihame ja ruskettuneet sääret. Mulla on ne ensi kesänä <3
Mutta ennen niitä tämä viikonloppu. Huomenna ehkä vähän kultuuririentoja? I am Alive!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oivalluksia

Mukava marraskuu tänä vuonna! Minä - täydellisen kevät-kesä-syksy-ihminen nautin kun talvi ei ole vielä tullut. On leutoa, on aurinkoista (no välillä sataa - daa- mitä sitten). Parasta on ollut leutous, ilman hieno henkevyys :) Aamu-usvat, leudot tuulet, aurinko ja sadepisarat. (Tekiköhän Pariisi mulle jotain?) Toiset ei kestä pimeyttä, mua se ei harmita. Mua harmittaa kun tulee pakkasta, mutta kestän sen, niinkuin aina ennenkin. (enkä tottamooses usko, että tästä talvesta tulee kohdallani poikkeusta, kestän talvea vain ja ainostaan hetken, viikon-kaksi-kolme). Tosin nyt taas tänä jouluna otetaan pieniä apuja kestämiseen, viiden viikon kulttua reissu Afrikan kylkeen. Jeiiii! Jihuuu! Jippiiii! Enpäs olekaan koskaan aiemmin ollut niin etelässä.... Eilen aamupäivällä 12 kilsan lenkillä tajusin sen, siis vasta nyt - miten se juoksun flow saavutetaan. Ja nyt puhutaan minusta ja mun kropasta - teistä muista en osaa sanoa ;-) (kertokaa miten te sen saavutatte, koska kyllähän se on ihan

Ihana talvi

Parasta elämässä on se - että niin sää kuin mielikin muuttuvat. Viimeiset seitsemän päivää talvi on antanut parastaan ja tämähän on aivan älyttömän ihanaa. Kerrankin tein fiksun aikataulutuksen nuorimman koululaisen lomaviikolle (me "talvilomailimme" jo lokakuussa siellä Madeiralla, alvariinsa ei pysty reissamaan - tai me ei pystytä) ja olen päässyt tästä säästä nauttimaan. Erittäin rennolla viikko-ohjelmalla on sormensa pelissä: etätöitä - niin mulla kuin miehelläkin ja pari lomapäivää ja mulla vain yksi officepäivä (jihuu). Olin kyllä niin tämän tarpeessa. Melkein jo pursuan taas energiaa ja työideoitakin. Voisin kuvitella jaksavani jopa pääsiäiseen asti loistavasti! Seitsemänä päivänä peräkkäin on paistanut aurinko, hukun tähän ihanaan D-vitamiinin määrään. Tuo pakkanen on ihan jees, aamulla yli kaksikymmentä ja iltapäivästä nippanappa kymmenen. Seitsemän päivää, joista kuusi liikuntapäivää. Tämä on se elämä, jota minä haluan elää. 4 x 1,5h käppäilylenkkiä (aina kamera m

missikissa

Kissajuttuja. Meidän missikissa oli tänään 12 viikon tarkastuksessa ja rokotuksessa neuvolassa. Todella joo -  nykyään eläinlääkärissä käydään melkein yhtä tiuhaan kuin lasten kanssa aikanaan neuvolassa. Ajat muuttuvat ja eläimistä pidetään entistä parempaa huolta. Missi painaa nyt 1,24 kg kun löytyessään paino oli alle 500g. Sopusuhtainen, kaunis tyttö, kuin missi totesi eläinlääkäri. Niin kaunis, huokailivat kaikki muutkin eläinlääkäriaseman työntekijät. Mutta kuten aina, niin nytkin, täydellisyyttä ei ole. Meidän kauneuskuningattarellamme on synnynnäinen tai varhaisen pentuajan vika. Toisen takakoiven yksi varvas ei toimi, se on suora. Voi reppanaa. No on tämä ehkä huomattu, muttei kiinnitetty huomiota. Lääkärin mukaan kyse on vain harmittomasta kauneusvirheestä eikä varsinaista haittaa tästä suorasta varpaasta ole. Mutta voi pientä! Samalla kehittelimme löytötarinalle, jonka alkuvaiheita emme voi tietää, mahdollisia uusia dramaattisia versioita. Emot eivät kuulemma hylkää