Siirry pääsisältöön

harmaan jälkeen

Toissa viikolla selvisi, että kissa missimme onkin mister :D Aika mahtavan hauska juttu jo juttunakin tämä. Kissamme tarina senkun komistuu.

Olimme kolmatta kertaa eläinlääkärissä (sama eläinlääkäri kuin aiemminkin) ja lekuri hihkaisee kun kissan pöydälle nostaa: "Jaahas, tännehän on ilmestynyt jotain. Tämähän on kollikisu."
No ilmakos, tuumimme me, koska ohimennen (ehkä) olimme viime aikoina ihmetelleet
tyttökisun jotenkin tuuhentuvaa alaosastoa :O

Kissoista on siis ja vissiin ilmeisen hankalaa tätä asiaa aina todentaa. Kaunis pikku tyttö onkin komea pieni poika. Tässä kohtaa voi mainita - että meidän ihan ihan alkufiilis oli, että hän on poikakisu, mutta lekurihan todensi toisin. Kunnes nyt 4,5 kk iässä oli riittävästi muutosta tapahtunut.
Sama se meille, eihän häntä sukupuolen, ei rodun, eikä perhetaustojen mukaan ole muutoinkaan meille valittu.

Kissa tuntee nimensä erinomaisesti eli sitä ei enää vaihdeta. Jos jollekulle tulee tästä ahdistus voimme 'virallisesti' puhua Viljamista :D Hän on Vilja, viljapeltojen kuningaskissa. Sukua leijonille - miauuu!


Muita kevätkauden (elän jo kevättä, 'cause valo) uutisia tahi asioita: 
- asiat käänty(i)vät parempaan. Enää en vain suorita elämistä, koska huolia vaatineita asioita oli niin paljon. Ja mikä tärkeintä mun yhden rakkaan silmissä palaa taas innostus  <3
- olen käynyt lenkillä siis juossut - DAA!
- olen joogannut riittävästi. Viime viikolla niin paljon, että olin fyysisesti poikki. Niin se on hyvin fyysinen laji.
- olen ylipuhunut miehen pääsiäisreissulle Tukholmaan. Mennään pikkusetillä pitkästä aikaa (nuorin skidi ja me).
- puoli-extempore ulkoilu ensi lauantaina miehen kanssa ts. Valentine's date.
- aloin käyttämään taas huulipunia. Harmaassa suorittamiseen ei mahdu huulipunia!
- meidän uusi välittäjä pitää vain ja ainoastaan privanäyttöjä. Kokoaa porukkaa niihin eikä vaivaa meitä koko ajan turhilla näyttöpyynnöillä. Mikä loistavinta, mielivaltainen asiakas ei tätä hommaa pyöritä vaan välittäjä, joka osaa käyttää harkintaa.
Luoja että vihaan tätä kämpän myyntiä, mutta sehän ei ollut mikään uusi uutinen.

Tän pre-kevään jälkeen tulee kevät ja kesä. Muistakaa paras fetarikesä vuosiin! Wuhuu, minihame ja ruskettuneet sääret. Mulla on ne ensi kesänä <3
Mutta ennen niitä tämä viikonloppu. Huomenna ehkä vähän kultuuririentoja? I am Alive!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakkoja ja lonkkakipuja

No huhhuijakkaa, tulipas taas tehtyä. Tällä kertaa puolikkaan aika 2:15, hmmm. Paremmin kuin eka, mutta 2 min. huonommin kuin toka. Pistetään alkuhimmailun (lue ryysiksen) ja jo 2 km kohdalla tulleen lonkkakivun sekä 10 km kohdalla tulleen varpaiden tunnottomuuden piikkiin. :) Niihin nähden olen tosi tyytyväinen aikaan. Mua on pitkin kevättä vähän haitannut ties mistä tullut oikean lonkan mikä lie kiinnikkeiden särky. Tietysti eilen alkoi vihlomaan, päätin olla huomioimatta vaikka nyt kärsitään. Katsotaan jos ei mene levolla, sitten lekuriin. On täysin uusi vaiva, kuulostaa rasitusvammalta? Ja jalat, nyt lentää kuin leppäkeihäs mun vanhat Niket ja ostan uudet tossut. Varpaat muussia ja mojovat rakkulat kummassakin jalassa. 'Hiukan' tuntui 10 kilsasta eteenpäin ja koska päätin että en huomaa sitäkään, lopulta varpaita ei tuntenut enää lainkaan. Illalla ja tänään sitten sitäkin paremmin tuntee. No entäs matka muutoin, ekat 10 km tuntui kivalta (jos ei huomioinut lonkkaa), noi...
4 kommenttia
Lue lisää

tunikasta enää vähäsen

Vaatepossen aika. Tämä tunika tarttui silmiini erään vaateputiikin ikkunassa eilen kun olin tulossa poikasen kevätulkovaateostoksilta. Ekan kerran muuten otin kuvan takista, lähetin miehelle ja hän hyväksytti sen pojalla, myös housujen sävyn hyväksytin lapsella. No, sehän niissä kulkee. Kivalta näyttää poika nyt, keväiseltä ja keveältä talviturnujen jälkeen. Tänään tämä tunikainen päällä, keveä myös, taskut ja kaikki, herätti kiitosta töissä. Hyvä mielihän siitä tulee. Mutta mustalla huivilla, tietenkin. Myyjä yritti fuksianpunaisella huivilla mua houkutella, jotain rajaa! ;-) Tunika on siis vihreä ja värillisempi kuin kuvassa. Tunikasta on enää vähäsen täyskevääseen.... ....      
3 kommenttia
Lue lisää

Voi kohta se on - maaliskuu

On voimaannuttavaa (tuo sana on korni, mutta totta) kun tulee kevät ja myös se, että pääsemme  muuttamaan. Pienten ja suurtenkin, mutta ehkä odotettavissa olleiden viiveiden takia, muutto on (vasta)  2,5 viikon päästä. Vai oliko sillä aikataulua? No siinä kohtaa tuli kun irtisanoimme tämän vuokra-asunnon ja varasimme muuttofirman. Tänään muttosiivosin tämän nykyisen asunnon kylppärin. Saatan vihata kaakeleiden hinkkaamista, siksi tein 'suuren' työn jo nyt, jotta muutettuamme, loppusiivous olisi täällä edes vähän helpompi. Maanantai-iltana näytin tätä vuokra-asuntoamme seuraaville melko varmoille vuokralaisille tähän asuntoon. Kaksi pientä aasialaissisarusta (olivat minua noin rintakehään ja jotka minut tietävät - tietävät etten ole julmetun pitkä kai itsekään :D), jotka olivat aivan totaalisen ihania maanantaifiiliksen kohottajia (harmi, että tulivat vasta illalla). He hurmioituivat asunnosta (riittävä...
Lähetä kommentti
Lue lisää