Siirry pääsisältöön

nuhruinen juttu

Mun arkielämä on aika mukavan epäsäännöllistä (suits for me). Tänään oli etäpäivä, jotka siis osaan jo useiden harjoitteiden jälkeen tehdä oikein. Silloin EI missään nimessä SAA istua tunteja yhtä kyytiä keittiönpöydän ja läppärin ääressä, vaan tunnin parin välein tehdään jotain muuta. Välipalaa, pitkä kävelylenkki sikahienossa talvisäässä (tätä ette kuule minun suustani usein), kissan leikittämistä, lounasta ja koulusta tulevalle pojalle ruokaa, itselle kahvia (kissa maistoi mun aamukahvia - pöhkö :D), rupattelua tyttären kanssa (siinä välissä kun se tulee koulusta ja taas lähtee boyfriendille), lisäksi aina välillä laitetaan erinäisiä koneita pyörimään. Damn, pyykit taitaa olla vieläkin koneessa (...)
Huono puoli etäilyissä on tietysti se, että sitä vetää tukka likaisena (kuivashampoo on keksitty), trikoissa ja villasukissa (mukavaa), ilman meikkiä (luksusta). Tuohan kaikki on silkkaa ajan säästöä. Kotona töissä säästää sekä aamupuunaamisen että työmatkoihin kuluvan ajan eli yhteensä 1,5 h. Aika paljon.
Meikkaaminen pännii mua ajoittain (siis kotona, olen totaalisen laiskistunut tuossa asiassa, mutta töihin tarvitaan terästystä katseeseen, indeed). Toivon silti etten muutu viikonloppu (tai etäpäivä) huovuttajaksi enkä kissatädiksi. :D  Aina kun lehdissä on juttu, jossa on mukana kissa niin se jutun ihminen on jotenkin pulska, punaposkinen, huonotukkainen ja villapaitainen. Sekö olisi mun elämä jos olisin aina himassa töissä? Näillä näppäimillä en kuitenkaan ole, mutta olen entistä enemmän. Lucky me.
Ja sitten aika ihanaa laittaa itsensä pienen nuhruisuuden jälkeen hiukan viritetymmäksi kun lähtee stadiin töihin.

Keskiviikkona luovutin vihdoin flunssalle ja nukuin koko päivän. Ihanaa, osasin levätä. Hyvä minä. Päätin myös etten liity Trump-vouhkaajiin. Katsotaan mitä tuleman pitää ja toivotaan ettei se ole ihan niin älykääpiö kuin jutuissaan meuhkaa (rooli vai totta?)
Jospa vaikka maailma pysyisi suht ennallaan, eikä ihan kaikkea hyvää saada tärvättyä alas. Missään tapauksessa lapsille ei pidä vouhkata. H....vetti, että mua rassaa somemeuhkaajat. Mikä niitä riivaa?
Tyhmyys? Parempi ihmisyys? Kuplamaisuus? Ylimielisyys? Ei voi tietää.

Matikainen (Vilja) kasvaa ja kaunistuu. Tänään se pääsi (joutui) ulos tassuttelemaan valjaissa. Ihan vähäsen vaan lumikinosta kokeilemaan. Tuntui kylmältä tassuissa ja äkkiä takaisin sisään <3
Rentoa viikonloppua! Sunnuntaina pitää meikata, koska isänpäivä. Huovuttajan näköistä vaimoketta ei nyt kukaan jaksa päivää enempää katsoa! (naur)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

vielä on kesää jäljellä...

syyskuisessa Hangossa ja Tammisaaressa eilen. Enjoy, I did.  

onnea (ja lievää ärtymystä)

OIH, me ja mä selvittiin muutosta - miten se voikin olla aina niin järkyttävää.  Oli muuten vika muutto, tänne jään. Jonkun pitää todellakin jatkaa tätä mainiota mummo (ja pappa) linjaa, joka tässä taloyhtiössä on. Kun taannoin paksahdin taloyhtiön kokoukseen, olin osallistujista about nuorin. Wau! Selvisimme myös puolen vuoden jättiremontista (tai noh, velkaa on ja on) ja asunnosta tuli juuri niin kuin pitikin. Asumista takana 1,5 kuukautta. RAKKAUS <3 (en juurikaan enää edes muista sitä omakotitaloviritystä, joka oli) Mä olen niin mukavan ärsyttävä kaikkien mielestä (myös perheen mielestä) kun todellakin vain huokailen onneani saada asua täällä. Tilavassa asunnossa kerrostalossa, meren äärellä, hyvien ja aina vaan paranevien yhteyksien päässä. Täällä on luonto, täällä on meri, täällä on palvelut, täällä on mun koti. Kunhan nyt toetaan ja jatkofiksaillaan asuntoa muutama vuosi, niin katsotaan tarvitseeko hankkia vene...