Siirry pääsisältöön

näytöstä toiseen

Viime aikoina on ollut taas niin paljon asuntonäyttöjä, että olen totaalisen kyllästynyt tähän myyntipuuhaan (vuosi ja neljä kuukautta!). Mitään ei tapahdu!
On ollut yllätysnäyttöjä kaksi - niin, eräs ostajaehdokas tallusti oven taakse ja soitti ovikelloa, jutusteltiin ja pidin näytön itse, seuraavana päivänä hän tuli uudelleen (äitinsä kanssa! hahhaaa). Nyt sitten odotellaan onko riittävää kiinnostusta vai eikös sitä ole...plaaplaaplaaaaa. Lisäksi on ollut yleistä ja privaattishowtimea yllin kyllin. En (emme) jaksa enää!
Mutta tämähän siis menee just niin kuin meillä meni esim. tontin löytämisen kanssa, vuosia katsasteltiin ja kun lopulta löytyi passeli, niin tehtiin kaupat heti. Sitten kun asiat alkavat rullaamaan ne menevätkin sitten vauhdilla (sama on pätenyt monessa muussakin asiassa meidän yhteistaipaleella miehen kanssa, näin se nyt vaan on).
Todellakin odotan nyt sitä rullausvaihdetta tässä myyntiasiassa ja kaikessa mitä tapahtuu sen jälkeen Hopi-hopia nyt!
Onneksi elämässä on muutakin. Viikko oli taas vauhdikas, nyt on ihana rauhoittua kotiin. Teen pöperöä ja tyttären poikakaveri tulee meille syömään ja yöpymään (ei ole ensimmäinen kerta :D).
Huomenna nuorimman pojan synttärit vol.1 ja tiistaina vol.2, ensi lauantaina  meidän poikien yhteissynttärit ja sunnuntaina samoin. Mä oon niin tottunut järjestämään aina useita juhlia, ettei ahdista yhtään, päinvastoin. Ajateltiin, että vanhukset (elikkäs isovanhemmat), jotka yleensä pyydetään samaan aikaan, otetaan nyt eri aikaan ettei ne tallo meidän kissaa könytessään (Vitsi! Ne on tosi nuoria vielä :D).
Stifado uuniin, kissa valjaisiin ja pieni tepsuttelu pihalla, lasi punkkua ja kynttilät palamaan. Pitäisikö kuitenkin eka virittää talvivalot? Nykyään on pilkkopimeetä jo viideltä.
Mahtia weekendiä kaikille!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

vielä on kesää jäljellä...

syyskuisessa Hangossa ja Tammisaaressa eilen. Enjoy, I did.  

onnea (ja lievää ärtymystä)

OIH, me ja mä selvittiin muutosta - miten se voikin olla aina niin järkyttävää.  Oli muuten vika muutto, tänne jään. Jonkun pitää todellakin jatkaa tätä mainiota mummo (ja pappa) linjaa, joka tässä taloyhtiössä on. Kun taannoin paksahdin taloyhtiön kokoukseen, olin osallistujista about nuorin. Wau! Selvisimme myös puolen vuoden jättiremontista (tai noh, velkaa on ja on) ja asunnosta tuli juuri niin kuin pitikin. Asumista takana 1,5 kuukautta. RAKKAUS <3 (en juurikaan enää edes muista sitä omakotitaloviritystä, joka oli) Mä olen niin mukavan ärsyttävä kaikkien mielestä (myös perheen mielestä) kun todellakin vain huokailen onneani saada asua täällä. Tilavassa asunnossa kerrostalossa, meren äärellä, hyvien ja aina vaan paranevien yhteyksien päässä. Täällä on luonto, täällä on meri, täällä on palvelut, täällä on mun koti. Kunhan nyt toetaan ja jatkofiksaillaan asuntoa muutama vuosi, niin katsotaan tarvitseeko hankkia vene...