Siirry pääsisältöön

näytöstä toiseen

Viime aikoina on ollut taas niin paljon asuntonäyttöjä, että olen totaalisen kyllästynyt tähän myyntipuuhaan (vuosi ja neljä kuukautta!). Mitään ei tapahdu!
On ollut yllätysnäyttöjä kaksi - niin, eräs ostajaehdokas tallusti oven taakse ja soitti ovikelloa, jutusteltiin ja pidin näytön itse, seuraavana päivänä hän tuli uudelleen (äitinsä kanssa! hahhaaa). Nyt sitten odotellaan onko riittävää kiinnostusta vai eikös sitä ole...plaaplaaplaaaaa. Lisäksi on ollut yleistä ja privaattishowtimea yllin kyllin. En (emme) jaksa enää!
Mutta tämähän siis menee just niin kuin meillä meni esim. tontin löytämisen kanssa, vuosia katsasteltiin ja kun lopulta löytyi passeli, niin tehtiin kaupat heti. Sitten kun asiat alkavat rullaamaan ne menevätkin sitten vauhdilla (sama on pätenyt monessa muussakin asiassa meidän yhteistaipaleella miehen kanssa, näin se nyt vaan on).
Todellakin odotan nyt sitä rullausvaihdetta tässä myyntiasiassa ja kaikessa mitä tapahtuu sen jälkeen Hopi-hopia nyt!
Onneksi elämässä on muutakin. Viikko oli taas vauhdikas, nyt on ihana rauhoittua kotiin. Teen pöperöä ja tyttären poikakaveri tulee meille syömään ja yöpymään (ei ole ensimmäinen kerta :D).
Huomenna nuorimman pojan synttärit vol.1 ja tiistaina vol.2, ensi lauantaina  meidän poikien yhteissynttärit ja sunnuntaina samoin. Mä oon niin tottunut järjestämään aina useita juhlia, ettei ahdista yhtään, päinvastoin. Ajateltiin, että vanhukset (elikkäs isovanhemmat), jotka yleensä pyydetään samaan aikaan, otetaan nyt eri aikaan ettei ne tallo meidän kissaa könytessään (Vitsi! Ne on tosi nuoria vielä :D).
Stifado uuniin, kissa valjaisiin ja pieni tepsuttelu pihalla, lasi punkkua ja kynttilät palamaan. Pitäisikö kuitenkin eka virittää talvivalot? Nykyään on pilkkopimeetä jo viideltä.
Mahtia weekendiä kaikille!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kestävää asennetta

Good news again: Vuoden täydennyskoulutus on nyt förbi , tehty ja done. Erinomaisen kehittävä ja oikeasti antoisa kokemus, enemmän kuin koulutuksen alussa ymmärsinkään. Hyvä, että lähdin siihen! Mitäpä sitten seuraavaksi opiskelisin? Ehkä kuitenkin pientä taukoa nyt. Töiden ohella, joka on jatkuvaa itsensä kehittämistä kuitenniin, alkaa rakennusprojektin seuraava vaihe: toteuttaminen . Lupahakemuksen saimme sisään rakennusvalvontaan viime viikolla ja kestänee noin 2 kuukautta kun luvan saamme. Sillä välin tehtävää riittää, paljon. Jos vaikka aloittaisi piha-ja puutarhamessuilta tällä viikolla :) No okei, okei - oikeasti on paljon hommaa meillä tässä 2 kk aikana, eikä vain messuilla haahuilua. Kuten esimerkiksi:kevään huviksi ja ratoksi päätimme lähteä miehen kanssa kahden Wieniin, tiedossa vappuna. Äärimäisen kiinnostavaa ja tarpeellista ja ihanaa. Ja pus kahden <3 <3 Kun on matka tiedossa on ...

väsynyttä on

Aika hyvä kun kaikki joulut ja uudet vuodet ja lomat sun muut on nyt takana. Vai onko? Elämä on välillä aika raskasta, siksi on tehty lomat. Muutama otanta lomalta: Kolmen päivän täydellinen rypeminen kotona ja sohvalla perheen kesken - välillä oli pakko käydä 1,5 h kävelylenkeillä ettei selkä kipeydy liiasta makuuttamisesta. Treenaan jollekin pitkälle patikkareissulle, katsokaas :D Viime kesän Noitatunturivaellus herätti mussa mun vanhan haaveen jostain kymmenen viidentoista vuoden takaa. Tahdon patikoida. Luin kirjoja! Fintiaanien mailla (antropologi minussa rakasti tätä tarinaa). Niin, maailma on menettänyt minussa antropologin :D Suosittelen historiasta ja kulttuureista kiinnostuneille. Akvarelleja Engelin kaupungista  (jo työpaikkani velvoittaa lukemaan tämän). Ihan kiva. Surumielinen, mutta tunnelmallinen. Olipas hauska LUXissa katsoa tuttuja kulmia uusin silmin, jo tämän kirjankin takia. Suosittelen He...

paluu lukuihin

Paluu menneisyyteen eli ihan ekan kerran koskaan aloin lukemaan omia blogitekstejäni läpi (oonpa osannut joskus kirjoittaa innostavasti (!), siis vuonna 2012 ). Pääsin vuoteen 2013 ja tilastollista faktaa- tekstiin, kun villiinnyin heti laskemaan lisää faktaa pöytään. (luetaan loput tekstit sit joskus, jos jaksaa...) Kertauksena itselleni, juoksukilsoja kertynyt noin: (vuoden 2009 lukuja en ole merkannut ylös, hölmöä kyllä) 2010 - 255 km 2011 - 460 km 2012 - 558 km 2013 - 481 km 2014 - 229 km Että sentään, noistahan on luettavissa kaikki! Vuonna 2012 olin toistaiseksi parhaimmillani (juoksun suhteen) , vielä seuraavakin menetteli, mutta sitten meni jalka ja kaikki sen mukana. Toisaalta olin vaikuttunut (leikisti? -eikun ihan oikeasti) , siitä kuinka paljon mä liikun muutoinkin, tällaiseksi perustavisnaiseksi. Ihan hirvee sporttailija :) Juoksukilsoja vain lasken kaikki muu on extraa. Vaikka kirjailen niitäkin har...