Siirry pääsisältöön

meinasin valittaa

Aloin kirjoittamaan tätä poustausta eilen fiiliksissä 'jotenkin nyppii' ja 'alan vähitellen olla viiden viikon loman tarpeessa'. Kaikesta mitä kirjoitin löytyi kuitenkin monia puolia. Kirjoittaminen toimii hyvänä ajatusten purkuna (pitkäkestoisen liikunnan lisäksi).

Meinasin valittaa mm seuraavaa:
- tunnen taas hiukan ulkotyökateutta. Onnellisia ne, jotka saavat tehdä ulkotöitä näillä keleillä kuten rakennusmiehet, puistotyöntekijät, pientareiden siistijät etc. Omakotitalon pihatyöt tulevat minulle kipeästi tarpeeseen. (kesävuohia? - kesälehmät ei mahdu :D)
- pienesti (niin vähän, että olisi turha edes mainita) ihmetyttää ylireagoivat ihmiset ts. en joka hetki ajattele muiden elämää, heidän työtään tai olemustaan tai miten voisin parhaiten heitä ignoorata. Niinku mitä? - Ignored. 
- olisin myös voinut viettää eilisen päivän työmatkalla (äh- syypää ettei onnistunut oli raideliikenne, joka aiheutti päänvaivaa myös myöhemmin eilen. VR, you really suck sometimes!).
- ajattelin myös, että olisi kiva mennä lounaalle aurinkoiselle terassille, mutta siellä oli liian tuulista.
Ehkä hiukan kaukaa haettua narista tuollaisesta :D Vuohenjuusto-artisokka pizza maistui hyvältä myös sisällä nautittuna. (ps. tänään söin pikaisesti picnikin salaatin)

Sen sijaan iloitsen näistä:
- Suomi sai taas mitskun jääkiekossa! Tosin mun kaaliin ei mahdu lajikateus. Onko aina pakko mainita samaan hengenvetoon kaikki muutkin lajit missä Suomi pärjää ja valittaa, että vain jääkiekosta puhutaan? Joku ihminen sanoi aika hyvin Hesarissa viime viikolla jotenkin näin: 'On äärimmäisen hienoa, että Suomessa on edes yksi laji, jossa ollaan todella huipulla'. Onhan se lätkä nyt kiinnostavaa :D
- olimme sunnuntaina tyttären kanssa poikkeuksellisilla kahveilla. Toivon, että siitä jäi kiva mieli kaikille.
- sen kahvin ja lätkän välissä, olimme kävelyllä mieheni kanssa kahden. Jotenkin niin harvinaista, että se oli jo romanttista.
- ja mä olen niin menossa Red Hot Chili Peppersin keikalle syyskuussa. Tiedän, että siitä tulee superia. JES! (tahtoisin myös taasen Olavi Uusivirran keikalle. Pitää ylipuhua joku ihminen)
- eilisen paras päätös oli lähteä pitkälle 1,5h fillarilenkkille töiden jälkeen. Aurinko, tuuli, kauniit maisemat ja vain omat ajatukset. Soon olen taas työpaikkafillarointikunnossa. Lisänä tulee hyvä mieli, ruskettuneet kasvot ja kivat tiukat reidet :D

tältä näyttää kesä

Sitten olen vähän ihmeissäni, kun:
- juoksumotivaatio ei tuu mua kotoa hakemaan, tyhmä, sopisi tulla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kammopäivät

viime perjantai ja tämän viikon maanantaina ovat olleet niitä. Päiviä, jolloin ei ehdi kuin juoksemaan palaverista toiseen, aivot aina orientoituneena kyseiseen aiheeseen, syömättä mitään. Jossain kohtaa tekee välttävät murukahvit, jotta saa jotain energiaa. Lopulta neljältä kun palaverien on pakko päättyä pääsee käsiksi päivän juokseviin töihin, joita on tietysti noin kolmeksi ja risat tunniksi ja samalla näykkii jotain nahistunutta Picnikin sämpylää, jonka on jossain kohtaa nopeasti hakenut. Ja kun lopulta pääsee kotiin, kaatuu nääntyneenä ja nälästä sairaana miehensä rintakehää vasten, joka tarjoilee ruokaa ja joskus vähän viiniäkin. Okei toi loppu tossa jeesaa vähän kammopäivien kulkua. Voisihan se jatkuakin yhtä pimeänä. Onneksi ei. Nyt tässä kohtaa on hyvä kaikkien nostaa sormi pystyyn ja sanoa, soo- soo, niin kiire ei saa olla ettei 'muka' ehdi syömään ja pitääkö niitä tapaamisia olla niin paljon ja jätä myöhemmäksi mitä et ehdi työaikana tehdä. Ei...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

vuoden ekat kilometrit

matkapostauksesta juoksupostaukseen... Eilen alkoi lomatauon jälkeiset juoksut ja siis tämän vuoden eka lenkkinen, kevyt vitonen. Tuntui että enemmänkin olisi halunnut, säästelin voimia tähän päivään. Tänään peruskymppi. Seuraavaksi parin päivän tauko ja homma jatkuu. Kova motivaatio on taas juosta ja ihan aito tunne: tästä paras juoksuvuosi tähän mennessä mulle. Aito ilo ja into. Viime vuoden motivaationpuutokset ovat takana ja nyt on piilossa ollut streptokokkikin hoidossa (tuskinpa on muuten vaikuttanut mihinkään, mutta eihän sitä koskaan tiedä). Sellainen fiilis tuli tänään lenkillä, että jos vetelisi mahdollisimman vaihtelevia matkoja ja sitten alkaisi sitä pidentämislinjaa taas miettimään. Onhan mulla hinku juosta se 30km tänä talvena. Huom! talvi ei ole vielä tänne meille tullut, loppuviikosta luvattu pakkasta? Nyt on tosi hyvät juoksusäät +4-+5 ja hapekasta ilmaa. Mitään tipattomia ei mietitty miehen kanssa, jos viinittömän pari viikkoa pitä...