Siirry pääsisältöön

ajatustenlukijat

Aamunaurut: Missi onnittelee pikkuleijonia kalsarikuvalla. Dodii- ja ihan syystä saa nyt pikkasen sapiskaa, varsinkin (humor)miehiltä.
Viimeksi lauantain kassajonossa ihmettelin (not really...) iltapäivälehtien kannessa keekoilevia kalsariasuisia missistyttöjä. Eikö todella noistakaan näteistä naisista saada muuta irti? Tai eikö ne saa itsestään muuta irti? (eli ei)

Toista se on esiintyvällä taiteilijalla joka performanssinsa (ja kuumuuden-sa) tähden hiukan riisuuntuu. Voi Olavia. Hyvä tavaton ja kaikkea mahdollista miten hyvä tyyppi ja esiintyjä, mukana ripaus luovaa hulluutta. Ihan ihastuttava suorastaan, kun eturivistä katsoo.
Jop - tyttären kanssa olimme Olavi Uusivirran keikalla täällä meidän paikallisessa konserttisalissa. Hyvä keikka, energinen, reipas, positiivinen ja syvällinen. Keikan jälkeen istuttiin assalla syömässä irttareita lähijunaa venatessa. Niin, musta löytyy helposti myöhäisteini-ikäinen, ei se ole syvälläkään <3

 

Päähän jäi soimaan tämä kappale. Kesäbiisi.
https://www.youtube.com/watch?v=s6L3503xFTw

ja tämä, voih -
https://www.youtube.com/watch?v=fWIYl-fLfSw

ja beisikkiä: https://www.youtube.com/watch?v=CyhQAOGXttg

Keikalla/keikoilla (Bar Loosen rokkikamaa) oltiin miehenkin kanssa taannoin ja sinä samaisena iltana myös teatteri Komissa 'Pasi was here'. Oikein hyvä, menkääpä katsomaan, note Johannes Holopainen. Ja suominäytelmä kun on varautukaa alastonkohtauksiin :O
Samaan syssyyn piipahdettiin (lukemattomissa) baareissa ja myös bilistä pelaamassa.
No, me on aina osattu ulkoilla yhdessä. Pieteetillä ja oikein hyvin.

Eikä tässä kaikki, mutta ei mitään päiväkirjablogia aleta tästä - ei.

ps. Ostettiin eilen pojalle uusin Star Wars- leffa ja katsottiin se saman tien. Kiinnitin huomiota Ben Solon miesten mustiin nahkahanskoihin, joiden avulla hän pystyi lukemaan toisten ihmisen ajatuksia. Pyrsk. Naur. Hekotus.
Mutta oli se ihan hyvä leffa. :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

Kun plan B onkin plan A

Tervehdys niin monen kuukauden jälkeen! En malttanut vieläkään kokonaan lopetella bloggaamista vaikka toki niin taas harkitsin. Kauheasti on kaikkea taas tapahtunut ja suunnitelmat muuttuneet osin totally! Elikkäs siis: Pitkä ja kuuma kesä ja erinäiset tonttiin liittyvät ongelmat saivat meidät tekemään miehen kanssa sellaisen päätöksen, joka tipautti pienen pienen ahdistuksen rintakehästä. Elokuussa päätimme laittaa tontin myyntiin ja jo syyskuussa löysimme sekä pian sen jälkeen ostimme ISON asunnon kerrostalosta <3 sellaisesta sijainnista, jossa olen halunnut asua viimeiset 15 vuotta (vai oliko se sittenkin aina?). Nyt asumme tässä tilapäisessä vuokra-asunnossa edelleen (vuosi täynnä, jihuu - se oli minimiasumisaika, jonka jälkeen voi hilppasta pois 1 kk irtisanomisajalla), kunnes uuden kämpän remontti on riittävän valmis. Teemme laajan remontin, jotta saamme asunnon mieleiseen kuntoon. Rempan suunnittelimme pikavauht...

Voi kohta se on - maaliskuu

On voimaannuttavaa (tuo sana on korni, mutta totta) kun tulee kevät ja myös se, että pääsemme  muuttamaan. Pienten ja suurtenkin, mutta ehkä odotettavissa olleiden viiveiden takia, muutto on (vasta)  2,5 viikon päästä. Vai oliko sillä aikataulua? No siinä kohtaa tuli kun irtisanoimme tämän vuokra-asunnon ja varasimme muuttofirman. Tänään muttosiivosin tämän nykyisen asunnon kylppärin. Saatan vihata kaakeleiden hinkkaamista, siksi tein 'suuren' työn jo nyt, jotta muutettuamme, loppusiivous olisi täällä edes vähän helpompi. Maanantai-iltana näytin tätä vuokra-asuntoamme seuraaville melko varmoille vuokralaisille tähän asuntoon. Kaksi pientä aasialaissisarusta (olivat minua noin rintakehään ja jotka minut tietävät - tietävät etten ole julmetun pitkä kai itsekään :D), jotka olivat aivan totaalisen ihania maanantaifiiliksen kohottajia (harmi, että tulivat vasta illalla). He hurmioituivat asunnosta (riittävä...