Siirry pääsisältöön

hullun hyvä kesä

on ollut tämä.

Ja nytkö pitäisi orientointua työarkeen? Onneksi ei vielä arkiarkeen.

Rakastan epäarkea. Arki on jees - yleensä, mutta kesän epäarki on parasta. Mun elämän uutta voipottua! Hyvää viiniä (tai halvempaakin muovimukista). Villiä tanssia (tai suloista nojailua). Loputonta valvomista (tai kellon ympäri nukkumisia). Auringossa lojumista (tai kesäsadepisaroita kasvoilla). Rauhoittavia yöuinteja (tai kuumasta saunasta kylmään järveen pulahduksia).
Rakkautta, ymmärrystä ja yhteisiä suunnitelmia (onpas ylevää!)

Jokunen ihminen sanoo, että arjen pitäisi olla yhtä juhlaa tai vähintään sellaista, ettei siitä tarvitse valittaa. En tiedä voiko ihan noin ehdoton kukaan kuitenkaan olla? Mun arki karaisee, tylsistyttää, nuhjuuttaa, kalventaa, pätevöittää, yhdistää, v...ttaa, samentaa, himmentää ja vaikka mitä (hyviäkin asioita). Loma taasen hellii, tuulettaa, ruskettaa, ihastuttaa, naurattaa, pitkästyttää harvemmin ja vaikka mitä muuta virkistävää, muttei juurikaan huonoja juttuja :).

Alkulomasta siellä huitsinäären laiturilla ajattelin, että ihan juuri nyt ryhdyn lampaiden kasvattajaksi (?) ja lopetan toimistotyöt, ne on nähty. Kun loma vähän jatkui, ajattelin, että kohta muutan todellakin sinne Uuteen-Seelantiin ihan vaan huvikseen (mun ikihaave, maa välillä vaihtuu).
Loman edelleen jatkuessa, naaman ja reisien (?) auringossa kärvenyttyä ja tukan käydessä vain entistäkin vaaleammaksi ja säkkäräisemmäksi, silmien muuttuessa kirkkaammiksi ja nauravaisemmiksi, jokin loksahti kohdalleen.

Silloin mä loin nahkani uudelleen ja pystyin taas oikeasti ja aidosti toteamaan, että nautin mun elämästäni ja rakastan tätä kaikkea (tai ainakin suurta osaa tästä kaikesta). Ja sellaisena kuin olen (deal with it).

Mä oon se sotkutukka, hippityttö sisimmässäni, joka nauraa ihan hirveästi ja joka on onnellinen ja iloinen. Aika kauniskin jopa! Löysin tällä lomalla osan jonnekin kadonneesta itsestäni. Musta tuntuu, että tästä seuraa paljon hyvää.

En aio luetella mitä kaikkea tein lomalla ja missä kaikkialla olimme. Noup - se ei ole kiinnostavaa vaan lopputulos on. Enkä jaksa nyt olla yhtään niin arkinen kuin joskus olen ollut. 

Kuitenkin hyvin arkisesti totean sen, että hienoa kun työmatkapyöräily taas alkoi, aloin jo vähän kaivatakin kunnon liikuntaa ja kapeampaa uumaa. Muusta en vielä osaa sanoa - jotain uutta voisi kehkeytyä mun (työ?)arkeen, kun on nahkakin uudesti luotu ;-)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

kestävää asennetta

Good news again: Vuoden täydennyskoulutus on nyt förbi , tehty ja done. Erinomaisen kehittävä ja oikeasti antoisa kokemus, enemmän kuin koulutuksen alussa ymmärsinkään. Hyvä, että lähdin siihen! Mitäpä sitten seuraavaksi opiskelisin? Ehkä kuitenkin pientä taukoa nyt. Töiden ohella, joka on jatkuvaa itsensä kehittämistä kuitenniin, alkaa rakennusprojektin seuraava vaihe: toteuttaminen . Lupahakemuksen saimme sisään rakennusvalvontaan viime viikolla ja kestänee noin 2 kuukautta kun luvan saamme. Sillä välin tehtävää riittää, paljon. Jos vaikka aloittaisi piha-ja puutarhamessuilta tällä viikolla :) No okei, okei - oikeasti on paljon hommaa meillä tässä 2 kk aikana, eikä vain messuilla haahuilua. Kuten esimerkiksi:kevään huviksi ja ratoksi päätimme lähteä miehen kanssa kahden Wieniin, tiedossa vappuna. Äärimäisen kiinnostavaa ja tarpeellista ja ihanaa. Ja pus kahden <3 <3 Kun on matka tiedossa on ...

Pariisisilmät

Nyt sulle tulee elegantit Pariisi-silmät, sanoi mieslääkäri mulle kun silmätulehdusreseptiä kirjoitti. Hän ymmärsi täydellisesti ahdistukseni, matka kolkuttaa ylihuomenna ovella ja mä sain karmean tulehduksen toiseen silmääni eilen. Miksi, miksi aina mulle tulee silmätulehdus? No, kolmas kerta koko elämän aikana ei ehkä ole aina. Mutta en tottamooses tahdo silmäni loistavan chanelin punaisena, vain huuleni. Elegantisti. Nyt on lyhyt tukka, punaisia punia ja muutama uusi matkavaatekappale hankittuna. Ja kohta on tämä pirun tulehduskin hoidossa, kun sain heti kunnon troppia tähän säälittävään silmääni. On enää kauhea ongelma, minkä takin otan reissuun, Pariisiin luvattu +16 - +21 astetta tälle viikolle. Jestas, sinnehän paistuu :)     au revoir!