Siirry pääsisältöön

reissaaminen, tuo elämän suola ja pippuri!

Syysloman pujahdus Stokikseen kuvien kautta:




 
  

 
 
Aina se reissaaminen on yhtä antoisaa, vapaa-ajan reissaaminen nyt ainakin. Parasta maailmassa. Kotiinkin oli kiva tulla ahtaiden hyttien jälkeen. Tukholman hotelli oli nappivalinta Kungsholmenissa, siisti, tilava huone neljän jengillemme, me, teini ja nuorin. Parasta oli kuulemma kylpyamme. Metrolla pääsee kaikkialle (minne nyt parissa päivässä kerkeää). Ja vähän taas mietin miksen ole ruotsalainen tai oikeastaan tukholmalainen. Tosin Ruotsin versio Vain elämää-sarjasta oli ihan surkea ;-) Ja tukholmalaiset tosiaan jaksavat olla kuin Ikean lihapullaravintolassa kaikkialla. Please, hiljaisuutta ja rauhaa, hetkeksi! Ja joo, mun kieli kääntyy aina englannille. Ihme homma, vaikka olen ahkerasti ruotsia päntännyt aikanaan. ....
 
Tämä on mun uudehko työnäkymä. Sama työ, mutta uudet näkymät ja ennen kaikkea uusi työkaveri, uusi nimeke ja uusi palkka. My O' My. Can't stop smiling! Kaiken sen pakertamisen, vaivan ja valituksen väärtti. Tällä elän taas monta vuotta tyytyväisenä. No joo, toi taloprojektikin pitää valppaana. 
 
 
Ainiin menen sunnuntaina työkaverin kanssa Lenny 'HOT' Kravitzin keikalle. HOT! Mies totesi nauraen, älkää liukastuko. Paha - hyvin paha ;-)

Hyvää syksyn jatkoa, everybody!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

paluu lukuihin

Paluu menneisyyteen eli ihan ekan kerran koskaan aloin lukemaan omia blogitekstejäni läpi (oonpa osannut joskus kirjoittaa innostavasti (!), siis vuonna 2012 ). Pääsin vuoteen 2013 ja tilastollista faktaa- tekstiin, kun villiinnyin heti laskemaan lisää faktaa pöytään. (luetaan loput tekstit sit joskus, jos jaksaa...) Kertauksena itselleni, juoksukilsoja kertynyt noin: (vuoden 2009 lukuja en ole merkannut ylös, hölmöä kyllä) 2010 - 255 km 2011 - 460 km 2012 - 558 km 2013 - 481 km 2014 - 229 km Että sentään, noistahan on luettavissa kaikki! Vuonna 2012 olin toistaiseksi parhaimmillani (juoksun suhteen) , vielä seuraavakin menetteli, mutta sitten meni jalka ja kaikki sen mukana. Toisaalta olin vaikuttunut (leikisti? -eikun ihan oikeasti) , siitä kuinka paljon mä liikun muutoinkin, tällaiseksi perustavisnaiseksi. Ihan hirvee sporttailija :) Juoksukilsoja vain lasken kaikki muu on extraa. Vaikka kirjailen niitäkin har...

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri! Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa. Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville. Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa! Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä! Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect. Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varma...