Epäarki on jatkunut nyt 2,5 viikkoa. Se pitää mut tyytyväisenä.
Joo - töihin paluu kävi yllättävän kivuttomasti. Hyviä(kin) asioita tapahtui, se ehkä edesauttoi asiaa.
Tai sitten se on tää mun kertaalleen uudesti luotu skin, joka jeesaa.
Koska onhan positiivinenkin välillä arkeen ahdistunut ja kaavoihin kyllästynyt. On erinomaisen suuri ajatusvirhe, ettei positiivisesti asioihin suhtautuva joskus lipsuisi! Suorastaan rikos ajatella niin typerästi! (tähän sellainen silmää vinkkaava hymiö)
Tämä upea elokuu myös jeesaa, mahtavat ilmat! Suorastaan kuulee kun d-vitamiini kohisee kehoon. Aurinko tuo elämäni valo!
Ja fillarointi - yli 150 kilsaa tullut viimeaikoina poljettua kunnes kumi puhkesi. Köh.
Olen taas (kerran) ymmärtänyt, että olen kuin olenkin niin levoton ihminen, että mulla täytyy olla paljon kestävyysliikuntaa, jotta pysyn tyytyväisenä. Meditaatioliikunta on (niin kauan kun olen asian tajunnut) mun juttu. Pitkät fillaroinnit, pitkät juoksulenkit, piiiitkät kävelyt, pitkät joogatreenit. Kaikki pitää olla kestävää. Jätän muille hektiset suoritteet ja otan itse pitkät :)
Rakentamisrintamalle kuuluu tällä hetkellä odottelua. Asuntomme on ollut myynnissä tovin. Odotamme ja toivomme suht pikaisia kauppoja, jotta pääsisimme vielä ennen talvea tontin raivauspuuhiin. Lupa siis on, suunnitelmat valmiiksi piirretty (hyvä mun mies!) ja muutama raksatarjous on tippunut, vielä pyydetään muutamia.
'Mihinkäs teillä kiire olisikaan', totesi appiukkokin. Niin, ei olekaan, olisi vaan jo hirveän jännittävää päästä taas askel eteenpäin tässä huikeassa projektissa.
Huomenna alkaa arki-arki, jos tätä helteistä elokuuta nyt niin voi nimetä. Koulut alkaa alakoululaisella. Toinen luokka - vanha tekijä jo siis (helpotus mulle, ei tarvitse huolehtia miten se pärjää kun tietää että pärjää).
Tytär aloitti jo eilen, pääsi toiseksi priorisoimaansa jatko-opinahjoon ja on oikein iloinen siitä. Silloin minäkin olen.
Pari päivää minilomaa olen viettänyt - ei hassumpaa. Nyt kämppä kuosiin taas kerran yhtä myyntiesittelyä varten ja minä ja pikkupoika biitsille. Ei todellakaan hullumpaa! Vielä jos illalla iltajuoksuille maastoon...
Joo - töihin paluu kävi yllättävän kivuttomasti. Hyviä(kin) asioita tapahtui, se ehkä edesauttoi asiaa.
Tai sitten se on tää mun kertaalleen uudesti luotu skin, joka jeesaa.
Koska onhan positiivinenkin välillä arkeen ahdistunut ja kaavoihin kyllästynyt. On erinomaisen suuri ajatusvirhe, ettei positiivisesti asioihin suhtautuva joskus lipsuisi! Suorastaan rikos ajatella niin typerästi! (tähän sellainen silmää vinkkaava hymiö)
Tämä upea elokuu myös jeesaa, mahtavat ilmat! Suorastaan kuulee kun d-vitamiini kohisee kehoon. Aurinko tuo elämäni valo!
Ja fillarointi - yli 150 kilsaa tullut viimeaikoina poljettua kunnes kumi puhkesi. Köh.
Olen taas (kerran) ymmärtänyt, että olen kuin olenkin niin levoton ihminen, että mulla täytyy olla paljon kestävyysliikuntaa, jotta pysyn tyytyväisenä. Meditaatioliikunta on (niin kauan kun olen asian tajunnut) mun juttu. Pitkät fillaroinnit, pitkät juoksulenkit, piiiitkät kävelyt, pitkät joogatreenit. Kaikki pitää olla kestävää. Jätän muille hektiset suoritteet ja otan itse pitkät :)
Rakentamisrintamalle kuuluu tällä hetkellä odottelua. Asuntomme on ollut myynnissä tovin. Odotamme ja toivomme suht pikaisia kauppoja, jotta pääsisimme vielä ennen talvea tontin raivauspuuhiin. Lupa siis on, suunnitelmat valmiiksi piirretty (hyvä mun mies!) ja muutama raksatarjous on tippunut, vielä pyydetään muutamia.
'Mihinkäs teillä kiire olisikaan', totesi appiukkokin. Niin, ei olekaan, olisi vaan jo hirveän jännittävää päästä taas askel eteenpäin tässä huikeassa projektissa.
Huomenna alkaa arki-arki, jos tätä helteistä elokuuta nyt niin voi nimetä. Koulut alkaa alakoululaisella. Toinen luokka - vanha tekijä jo siis (helpotus mulle, ei tarvitse huolehtia miten se pärjää kun tietää että pärjää).
Tytär aloitti jo eilen, pääsi toiseksi priorisoimaansa jatko-opinahjoon ja on oikein iloinen siitä. Silloin minäkin olen.
Pari päivää minilomaa olen viettänyt - ei hassumpaa. Nyt kämppä kuosiin taas kerran yhtä myyntiesittelyä varten ja minä ja pikkupoika biitsille. Ei todellakaan hullumpaa! Vielä jos illalla iltajuoksuille maastoon...
Kommentit
Lähetä kommentti