Siirry pääsisältöön

Syyt ja tekosyyt!

Kävin urheiluvaateostoksilla sitten alkusyksyn, minä joka en todellakaan ole tekstiiliurheilija, mutta yritän kovasti muuttua vähän enemmän siihen suuntaan. Kerrasto ja uudet pitkät juoksutrikoot (voinen myöntää, että edellisillä on juostu yli kolme vuotta, kesäshortseja ja puolitrikoita mulla on kyllä useammat :)!)
Näillä taas hetken kelpaa. Päin vaakalumisadetta, siis!

Sitten lukijoille suunnattuun haasteeseen wannabejuoksijalta. Haasteena on listata kolme asiaa, jotka saavat sinut liikkumaan sekä kolme asiaa, jotka taas saavat sinut jäämään kotisohvalle tai jättämään liikunnan väliin.

Mikä saa sinut liikkumaan ja mikä ei?

1. Hyvä olo.
Liikkumaan saa tietenkin hyvä olo, liikunnan aikana ja sen jälkeen. Fyysinen ja psyykkinen kokonaisvaltainen hieno olo. Endorfiinit, energisyys, stressin poistuminen, pään tyhjentyminen, rentoutuminen, toimiva kroppa jota ei särje eikä ole jäykkä olo.
Joskus juoksulenkki alkaa hirveällä puurtamisella, mutta aina, ihan aina se kääntyy hyväksi oloksi.
Joskus tulee flow, useimmiten ei. Sekin kuuluu asiaan. Mutta en edes muista koska viimeksi olisi ollut tuskaa alusta loppuun, joskus jos ei ole vielä palautunut edellisestä tai tulee ihan liian pitkä tauko vaikka sairastumisen vuoksi.

2. Sutjakka olo.
Liikunta tuottaa sutjakan olon ja vaikka en olekaan näitä laihdutuskuuri-ihmisiä koskaan ollut, liikuntaa kun harrastaa farkkuihin paremmin sujahtaa. Lisäksi on helpompi pitää mottoni "body in balance" hanskassa kun voi periaatteessa syödä mitä haluaa kun myös liikkuu. Voi ja saa laiskotella tarpeen tullen. Eikä tarvitse syyllistää itseään hemmotteluista. (Ihan vieras termi mulle: miksi ihmeessä syyllistyisin hemmottelusta ja ajoittaisista nautinnoista?)

3. Kehitys.
Vielä en ole sellaista lajia tai tapaa liikkua harrastanut, missä ei kehittyisi. Taantumaa voi syystä tai toisesta tulla, mutta lopulta kuitenkin kehittyy. Tavoitteisiin pääsee vain kehittymisen kautta.

Ja jos sais listata neljännen se olisi Vapaaehtoisuus. Liikunnasta ei saa tehdä pakkopullaa. Sen kuuluu olla vapaaehtoista. Ja tämähän koskee tietysti minun luontoistani ihmistä, joku toinen 'nauttii' pienestä pakosta?

ja miksi sitten jätän lenkin tai muun liikunnan väliin....

1. Kiire.
tahi ajanpuute. Tämä on yleisin syy. Yksinkertaisesti ei vaan ehdi. (syystä tai toisesta). Tunnit eivät aina riitä vuorokaudessa.

2. Väsymys.
On niin poikki ettei jaksa, ei edes vaikka tietää, että liikunta auttaa. Tää on paha tila ja yleensä kiireen seuraumusta. Tähän liittyy myös tila Laiskuus, joka mulla johtuu kiireen tuottamasta väsymystilasta. Pakko laiskotella vähän. (sit taas jaksaa)

3. Kipeys.
En muuten ole ollut kipeänä sitten viime tammikuun. Että aika huonosti voin vedota tähän :)
Mutta kipeänä jätän väliin. Olen siis kuitenkin joskus ollut kipeä :)

Haastetta lukijoille, kertokaapahan syynne ja tekosyynne! Mukavia juoksuja Lunta päin!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

väsynyttä on

Aika hyvä kun kaikki joulut ja uudet vuodet ja lomat sun muut on nyt takana. Vai onko? Elämä on välillä aika raskasta, siksi on tehty lomat. Muutama otanta lomalta: Kolmen päivän täydellinen rypeminen kotona ja sohvalla perheen kesken - välillä oli pakko käydä 1,5 h kävelylenkeillä ettei selkä kipeydy liiasta makuuttamisesta. Treenaan jollekin pitkälle patikkareissulle, katsokaas :D Viime kesän Noitatunturivaellus herätti mussa mun vanhan haaveen jostain kymmenen viidentoista vuoden takaa. Tahdon patikoida. Luin kirjoja! Fintiaanien mailla (antropologi minussa rakasti tätä tarinaa). Niin, maailma on menettänyt minussa antropologin :D Suosittelen historiasta ja kulttuureista kiinnostuneille. Akvarelleja Engelin kaupungista  (jo työpaikkani velvoittaa lukemaan tämän). Ihan kiva. Surumielinen, mutta tunnelmallinen. Olipas hauska LUXissa katsoa tuttuja kulmia uusin silmin, jo tämän kirjankin takia. Suosittelen He...

keväthöpinää

Kevät. Ja lyhyt sääpuhe, koska tänään sää on tuollainen nuhruisen harmaa (mutta hapekas) eli vettä ja tuulta eri nopeuksilla ja eri kulmista kohti naamataulua. Mun tukka ei kestä tällaisia säitä, siksi olenkin jo ajat sitten luopunut naurettavista föönausyrityksistä. My hair menee niin säkkärään, pystyyn ja joka suuntaan kuin sitä huvittaa (näyttää kuulemma Einsteinin tukkaviritykseltä). Onneksi en ole nainen, joka saa slaagin jos jokin suortuva on hiukan vinossa, lähinnä päinvastoin :D Mun kuontalon pitää olla lennokkaasti syherössä ja naurussa (miksi yhdistän tiukan suoran tukan tiukkaan kovaan luonteeseen, no siksi :D ) Tärkeää: tukka nauruun mutta ei sellaiseen tyhmään hermostuneeseen hihitykseen! Jaiks! Ja koska eilen näytti keväältä. Piipahdin työjutuissa Loviisassa. Jos tuo ei näytä keväältä niin sitten ei mikään! Illalla olimme vielä Porvoon Sinnessä. Suositus + Repsokkaa viikonlop...

paluu lukuihin

Paluu menneisyyteen eli ihan ekan kerran koskaan aloin lukemaan omia blogitekstejäni läpi (oonpa osannut joskus kirjoittaa innostavasti (!), siis vuonna 2012 ). Pääsin vuoteen 2013 ja tilastollista faktaa- tekstiin, kun villiinnyin heti laskemaan lisää faktaa pöytään. (luetaan loput tekstit sit joskus, jos jaksaa...) Kertauksena itselleni, juoksukilsoja kertynyt noin: (vuoden 2009 lukuja en ole merkannut ylös, hölmöä kyllä) 2010 - 255 km 2011 - 460 km 2012 - 558 km 2013 - 481 km 2014 - 229 km Että sentään, noistahan on luettavissa kaikki! Vuonna 2012 olin toistaiseksi parhaimmillani (juoksun suhteen) , vielä seuraavakin menetteli, mutta sitten meni jalka ja kaikki sen mukana. Toisaalta olin vaikuttunut (leikisti? -eikun ihan oikeasti) , siitä kuinka paljon mä liikun muutoinkin, tällaiseksi perustavisnaiseksi. Ihan hirvee sporttailija :) Juoksukilsoja vain lasken kaikki muu on extraa. Vaikka kirjailen niitäkin har...