Siirry pääsisältöön

Syyt ja tekosyyt!

Kävin urheiluvaateostoksilla sitten alkusyksyn, minä joka en todellakaan ole tekstiiliurheilija, mutta yritän kovasti muuttua vähän enemmän siihen suuntaan. Kerrasto ja uudet pitkät juoksutrikoot (voinen myöntää, että edellisillä on juostu yli kolme vuotta, kesäshortseja ja puolitrikoita mulla on kyllä useammat :)!)
Näillä taas hetken kelpaa. Päin vaakalumisadetta, siis!

Sitten lukijoille suunnattuun haasteeseen wannabejuoksijalta. Haasteena on listata kolme asiaa, jotka saavat sinut liikkumaan sekä kolme asiaa, jotka taas saavat sinut jäämään kotisohvalle tai jättämään liikunnan väliin.

Mikä saa sinut liikkumaan ja mikä ei?

1. Hyvä olo.
Liikkumaan saa tietenkin hyvä olo, liikunnan aikana ja sen jälkeen. Fyysinen ja psyykkinen kokonaisvaltainen hieno olo. Endorfiinit, energisyys, stressin poistuminen, pään tyhjentyminen, rentoutuminen, toimiva kroppa jota ei särje eikä ole jäykkä olo.
Joskus juoksulenkki alkaa hirveällä puurtamisella, mutta aina, ihan aina se kääntyy hyväksi oloksi.
Joskus tulee flow, useimmiten ei. Sekin kuuluu asiaan. Mutta en edes muista koska viimeksi olisi ollut tuskaa alusta loppuun, joskus jos ei ole vielä palautunut edellisestä tai tulee ihan liian pitkä tauko vaikka sairastumisen vuoksi.

2. Sutjakka olo.
Liikunta tuottaa sutjakan olon ja vaikka en olekaan näitä laihdutuskuuri-ihmisiä koskaan ollut, liikuntaa kun harrastaa farkkuihin paremmin sujahtaa. Lisäksi on helpompi pitää mottoni "body in balance" hanskassa kun voi periaatteessa syödä mitä haluaa kun myös liikkuu. Voi ja saa laiskotella tarpeen tullen. Eikä tarvitse syyllistää itseään hemmotteluista. (Ihan vieras termi mulle: miksi ihmeessä syyllistyisin hemmottelusta ja ajoittaisista nautinnoista?)

3. Kehitys.
Vielä en ole sellaista lajia tai tapaa liikkua harrastanut, missä ei kehittyisi. Taantumaa voi syystä tai toisesta tulla, mutta lopulta kuitenkin kehittyy. Tavoitteisiin pääsee vain kehittymisen kautta.

Ja jos sais listata neljännen se olisi Vapaaehtoisuus. Liikunnasta ei saa tehdä pakkopullaa. Sen kuuluu olla vapaaehtoista. Ja tämähän koskee tietysti minun luontoistani ihmistä, joku toinen 'nauttii' pienestä pakosta?

ja miksi sitten jätän lenkin tai muun liikunnan väliin....

1. Kiire.
tahi ajanpuute. Tämä on yleisin syy. Yksinkertaisesti ei vaan ehdi. (syystä tai toisesta). Tunnit eivät aina riitä vuorokaudessa.

2. Väsymys.
On niin poikki ettei jaksa, ei edes vaikka tietää, että liikunta auttaa. Tää on paha tila ja yleensä kiireen seuraumusta. Tähän liittyy myös tila Laiskuus, joka mulla johtuu kiireen tuottamasta väsymystilasta. Pakko laiskotella vähän. (sit taas jaksaa)

3. Kipeys.
En muuten ole ollut kipeänä sitten viime tammikuun. Että aika huonosti voin vedota tähän :)
Mutta kipeänä jätän väliin. Olen siis kuitenkin joskus ollut kipeä :)

Haastetta lukijoille, kertokaapahan syynne ja tekosyynne! Mukavia juoksuja Lunta päin!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

Ihana talvi

Parasta elämässä on se - että niin sää kuin mielikin muuttuvat. Viimeiset seitsemän päivää talvi on antanut parastaan ja tämähän on aivan älyttömän ihanaa. Kerrankin tein fiksun aikataulutuksen nuorimman koululaisen lomaviikolle (me "talvilomailimme" jo lokakuussa siellä Madeiralla, alvariinsa ei pysty reissamaan - tai me ei pystytä) ja olen päässyt tästä säästä nauttimaan. Erittäin rennolla viikko-ohjelmalla on sormensa pelissä: etätöitä - niin mulla kuin miehelläkin ja pari lomapäivää ja mulla vain yksi officepäivä (jihuu). Olin kyllä niin tämän tarpeessa. Melkein jo pursuan taas energiaa ja työideoitakin. Voisin kuvitella jaksavani jopa pääsiäiseen asti loistavasti! Seitsemänä päivänä peräkkäin on paistanut aurinko, hukun tähän ihanaan D-vitamiinin määrään. Tuo pakkanen on ihan jees, aamulla yli kaksikymmentä ja iltapäivästä nippanappa kymmenen. Seitsemän päivää, joista kuusi liikuntapäivää. Tämä on se ...

virittäytyy juhlakauteen

Seuraa blogipostaus, jonka aiheena silmämeikki. Tai nojoo juhlakauteen fiilistely. Olen (mme) nyt jostain kumman syystä taas seuranneet Idolsia, vaikka onhan se nyt aika tyhmä ohjelma. Helppoa viihdettä, mutta siinä mielessä hauskaa, että jotkut ihmiset kokevat siinä aitoja onnistumisen tunteita, mikä on aina hyvä juttu! Mutta, kuten yleensäkin ehdin keskittyä myös epäolennaisuuksiin kuten Idols muikeloiden silmämeikkeihin (lähinnä nyt Maijan, Jannikan ja Annin). Paria viime lähetystä seuranneena olen ollut suorastaan kauhistunut siitä, miltä mun ihan perusarkimeikki ts. vaaleaa luomiväriä, rajaus ja ripsari näyttää oikesti. Ihan hirveältä, ainakin tv:ssä kaikilla. Kun taas (Maijan) ihanan utuinen sumusilmämeikki on suorastaan hurmaava. Aivan ihana koko Maija muutenkin, oikoo mun aiempia käsityksiä hänestä parempaan suuntaan. Kerrassaan suloinen, vahva ja aito ihminen. En ole koskaan ollut Maijan musiikin fani, mutta jätetään se asia sii...