Siirry pääsisältöön

pitääkö nyt jo sanoa?

Pitääkö nyt JO sanoa, että arki on alkanut?
Menossa neljättä päivää oikeaa arkea kun se lasketaan koulujen ja aikataulujen alkamisesta (and yes -tänään nuorin oli jo kipeänä koulussa).
Arkea on vissiin tuokin, että on satanut abouttia samat neljä päivää (kesäsadetta?)
Ja se, että on ihanaa kun on perjantai - olen ihan aavistuksen uupunut. Jalat ovat väsyneet (seison kaikki päivät sen sähköpöydän ääressä, ellen ole liikkeellä muutoin tai palavereissa). Tällä viikolla oli todellista tekemisen meininkiä taas töissä, ei enää sitä hissuttelua (kind of miss U hissuttelu...)
Ostin tänään syystakin pojalle ja itselleni (black bomber - naturally. maybe so last season already?) Eilen käytiin sushilunchilla miehen kanssa, niin hyvää, mutta ah niin tavallista (hipsterit vetää nyhtöä :D)

On tapahtunut niin mukavan paljon.

Muutama tapahtunut:
Pitkä extempore päivällinen entisen työkaverin kanssa ammoisilta ajoilta. Joidenkin kanssa se juttu vaan jatkuu suurin piirtein siitä mihin se viimeksi jäi (kaksi vuotta sitten?) On helppo puhua ja niin ihanaa nähdä miten elämä etenee eritavoin. Kyllähän me vanhetaan, toki sitäkin. Mutta AINA voi laittaa aurinkolasit silmille :D

Tallinnan viikonloppumatka meidän suurperheen kanssa. Kivaa ja parasta A-ryhmää. Tallinna on aina uusi, joka kerta. Viime kerrasta tosin oli pieni tovi vierähtänyt. Ihanan kasvava ja elävä kaupunki. Täynnä turisteja, mutta myös rauhallisuutta. Tällä kertaa asuimme huoneistossa vanhassa kaupungissa, hiukan eri fiilis kuin hotellissa. Kumussa oli hyviä näyttelyitä. Sinne muuten kannattaa matkata kävellen.
Matkastahan mä saan aina matkakuumeen. Olispa kiva käydä Tartossa ja Pärnussa (ensi kesänäkö jo?) Haluaisin reissata Etelä-Afrikkaan ja Uuteen-Seelantiin (ei pitäisi lukea kirjoja). Pääsiskö Teneriffalle jouluksi? (ihan hirveellä tsägällä vois päästäkin)

Kesäteatteri Suomenlinnassa yhdessä tyttären kanssa oli viihdyttävää ja versio Kesäyön unesta erilainen. Hieno lavastus, puvustus ja hyvä näyttelijäkaarti. Parasta upeat puitteet. Ja kahdenkeskinen aika lapsen kanssa, aikuistuvan lapsen kanssa.

Extempore kyläily vanhan ystävän (tarkoittaa, että olemme tunteneet pitkään - ei ollut aurinkolaseja kenelläkään) luona katsomassa hänen uutta elämäänsä. Hauskaa ja ihan ihanaa, että se meni noin. Vein kukkia, jotka näyttivät ja tuoksuivat kesältä. Samalla keikalla vein kukkia myös rakkaimpien isovanhempieni haudalle (ystävä asuu sattumalta kyseisen hautausmaan kupeessa). Halusin käydä haudalla, siinä on jotain kaunista ja rituaalista.

Mitä muuta? Kaikenlaista (rapuja syötiin yksi viikonloppu, RAVUT on mun juttu!)
Mutta nyt - (arki)viikonloppu. Lapsi tuli kipeäksi. Lepään siis rauhassa itsekin. Katson urheilua. Ehkä otan viinin tai GT:n ehkä kummatkin. Menen miehen kainaloon. Saunon. Ehkä poltan kynttilöitäkin. Damn, kuulostaa ihan kivalta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pariisisilmät

Nyt sulle tulee elegantit Pariisi-silmät, sanoi mieslääkäri mulle kun silmätulehdusreseptiä kirjoitti. Hän ymmärsi täydellisesti ahdistukseni, matka kolkuttaa ylihuomenna ovella ja mä sain karmean tulehduksen toiseen silmääni eilen. Miksi, miksi aina mulle tulee silmätulehdus? No, kolmas kerta koko elämän aikana ei ehkä ole aina. Mutta en tottamooses tahdo silmäni loistavan chanelin punaisena, vain huuleni. Elegantisti. Nyt on lyhyt tukka, punaisia punia ja muutama uusi matkavaatekappale hankittuna. Ja kohta on tämä pirun tulehduskin hoidossa, kun sain heti kunnon troppia tähän säälittävään silmääni. On enää kauhea ongelma, minkä takin otan reissuun, Pariisiin luvattu +16 - +21 astetta tälle viikolle. Jestas, sinnehän paistuu :)     au revoir!

unelmia

kuvat Vuoreksen asuntomessualueelta 2012 Miten asuntomessut liittyvät juoksemiseen? No ensituntumalta ei tietenkään mitenkään, mutta ne saadaan liittymään jos oikein yritetään. Tietenkin monen tunnin patikointi aurinkoisella messualueella vastaa ihan kelvollisesti kevyttä-keskiraskasta treeniä. Tosin mä vedin messut läpi juttuseurassa, läpsärit jalassa ja kamera kädessä. Lenkeillä ei oo mitään näistä. Ja messuilla pitää muistaa pysähtyä lettukahveille. Mitään sellaistakaan ei ole ollut treeneissä. Mutta silmät toimii ja havainnoi (aamulenkeillä joskus ei). Päässä liikkuu kaikenlaista, joskus myös asumiseen liittyviä haaveita, toteuttamiskelpoisia ideoita, jopa hienoja päätöksiä. Näillä messuilla näkyi hyvän näköisiä terasseja, ihania kasvihuonepergoloita, kivoja yksityiskohtia siellä täällä. Taas se iänikuinen omakotitaloasuja minussa virittäytyi. Bytheway, poikani on tehnyt jo oman tulkinnan epämääräisestä lupauksestani koskien lemmikkieläimiä: 'jos joskus asu

Tavoite

Ok. Eka blogikirjoitus ikinä. Olen selannut ja selannut juoksublogeja, lifestyle blogeja jne. Mitä juoksemiseen tulee, tähän asti löytämäni bloggarit ovat asiansa kanssa joko täysin vakavissaan ja oikeita urheilijoita. Tai sitten wannabee juoksijoita jonain päivänä/vuonna. That's fine. Minä olen ehkä jossain siinä välimaastossa, en urheilija enkä edes urheiluhullu. Tyyppi, joka rakastikin juoksemista, eikä edes sitä tiennyt, until......... :) Ja meitä on varmaan paljon ja en ehkä ole löytänyt teitä muita. Tähän huomautus, että joo harrastan muutakin aktiiviliikuntaa: astangaa aktiivisesti vuodesta 2003, hyvin harvakseltaan punttisalia, uimista, fillarointia jne. Mutta hyötyliikuntaa, sitä aina :). Jokatapauksessa, tuli tarve kirjoittaa jotain itsekin.... Tylsää taustaa: Aloitin juoksutaipaleeni 'oikeasti' kohta kolme vuotta sitten. (Mieheni innoittamana, mutta hänet hyvin nopeasti ohittaen juoksuinnossa,-kunnossa ja -määrässä :) ) Ensin juoksin 'piilossa'