Siirry pääsisältöön

meinasin valittaa

Aloin kirjoittamaan tätä poustausta eilen fiiliksissä 'jotenkin nyppii' ja 'alan vähitellen olla viiden viikon loman tarpeessa'. Kaikesta mitä kirjoitin löytyi kuitenkin monia puolia. Kirjoittaminen toimii hyvänä ajatusten purkuna (pitkäkestoisen liikunnan lisäksi).

Meinasin valittaa mm seuraavaa:
- tunnen taas hiukan ulkotyökateutta. Onnellisia ne, jotka saavat tehdä ulkotöitä näillä keleillä kuten rakennusmiehet, puistotyöntekijät, pientareiden siistijät etc. Omakotitalon pihatyöt tulevat minulle kipeästi tarpeeseen. (kesävuohia? - kesälehmät ei mahdu :D)
- pienesti (niin vähän, että olisi turha edes mainita) ihmetyttää ylireagoivat ihmiset ts. en joka hetki ajattele muiden elämää, heidän työtään tai olemustaan tai miten voisin parhaiten heitä ignoorata. Niinku mitä? - Ignored. 
- olisin myös voinut viettää eilisen päivän työmatkalla (äh- syypää ettei onnistunut oli raideliikenne, joka aiheutti päänvaivaa myös myöhemmin eilen. VR, you really suck sometimes!).
- ajattelin myös, että olisi kiva mennä lounaalle aurinkoiselle terassille, mutta siellä oli liian tuulista.
Ehkä hiukan kaukaa haettua narista tuollaisesta :D Vuohenjuusto-artisokka pizza maistui hyvältä myös sisällä nautittuna. (ps. tänään söin pikaisesti picnikin salaatin)

Sen sijaan iloitsen näistä:
- Suomi sai taas mitskun jääkiekossa! Tosin mun kaaliin ei mahdu lajikateus. Onko aina pakko mainita samaan hengenvetoon kaikki muutkin lajit missä Suomi pärjää ja valittaa, että vain jääkiekosta puhutaan? Joku ihminen sanoi aika hyvin Hesarissa viime viikolla jotenkin näin: 'On äärimmäisen hienoa, että Suomessa on edes yksi laji, jossa ollaan todella huipulla'. Onhan se lätkä nyt kiinnostavaa :D
- olimme sunnuntaina tyttären kanssa poikkeuksellisilla kahveilla. Toivon, että siitä jäi kiva mieli kaikille.
- sen kahvin ja lätkän välissä, olimme kävelyllä mieheni kanssa kahden. Jotenkin niin harvinaista, että se oli jo romanttista.
- ja mä olen niin menossa Red Hot Chili Peppersin keikalle syyskuussa. Tiedän, että siitä tulee superia. JES! (tahtoisin myös taasen Olavi Uusivirran keikalle. Pitää ylipuhua joku ihminen)
- eilisen paras päätös oli lähteä pitkälle 1,5h fillarilenkkille töiden jälkeen. Aurinko, tuuli, kauniit maisemat ja vain omat ajatukset. Soon olen taas työpaikkafillarointikunnossa. Lisänä tulee hyvä mieli, ruskettuneet kasvot ja kivat tiukat reidet :D

tältä näyttää kesä

Sitten olen vähän ihmeissäni, kun:
- juoksumotivaatio ei tuu mua kotoa hakemaan, tyhmä, sopisi tulla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

unelmia

kuvat Vuoreksen asuntomessualueelta 2012 Miten asuntomessut liittyvät juoksemiseen? No ensituntumalta ei tietenkään mitenkään, mutta ne saadaan liittymään jos oikein yritetään. Tietenkin monen tunnin patikointi aurinkoisella messualueella vastaa ihan kelvollisesti kevyttä-keskiraskasta treeniä. Tosin mä vedin messut läpi juttuseurassa, läpsärit jalassa ja kamera kädessä. Lenkeillä ei oo mitään näistä. Ja messuilla pitää muistaa pysähtyä lettukahveille. Mitään sellaistakaan ei ole ollut treeneissä. Mutta silmät toimii ja havainnoi (aamulenkeillä joskus ei). Päässä liikkuu kaikenlaista, joskus myös asumiseen liittyviä haaveita, toteuttamiskelpoisia ideoita, jopa hienoja päätöksiä. Näillä messuilla näkyi hyvän näköisiä terasseja, ihania kasvihuonepergoloita, kivoja yksityiskohtia siellä täällä. Taas se iänikuinen omakotitaloasuja minussa virittäytyi. Bytheway, poikani on tehnyt jo oman tulkinnan epämääräisestä lupauksestani koskien lemmikkieläimiä: 'jos joskus asu