Siirry pääsisältöön

Fillarihelle

Nyt loman välissä viisi työpäivää. En oikein osaa orientoitua työntekoon, pientä sälää ja säätöä sinne tänne. Hommaa kuitenkin olisi.
Poljin taas töihin, nyt se melkein 25 kilsaa meni jo alle 1,5h. Paremmalla fillarilla (kunnolla) menisi vielä ripeämmin. Mistä tuli mieleen, että varasin Nopsalleni jo huollon, jarrut rahisee ja pyörä valittaa. Tuli sitten parin päivän pakkopyöräilytauko, joka ei normaalisti hetkauttaisi mua mihinkään suuntaan, mutta nyt on toisin, koska olin asennoitunut pyöräilemään joka päivä yhteen suuntaan.
Anyways, parempi toimiva mankeli kuin rahiseva ja tukkoinen.

Aivan mainiota oli taas tarkastella kanssafillaroijia. Hipsterit ei käytä kypärää ja ne sotkee menemään tredikkäissä vetimissä siistine partoineen. Portugalissa, tarkemmin Lissabonissa oli muuten hipsterimies poikineen, tytär bongaili niitä iloiten ;-)
Mä en siis todellakaan ole rivakammasta päästä pyöräni kanssa, mutta sentään yhden setämiehen ohitin. Ja aivan hiessä kylvin kun perille pääsin....hih. On tässä työreissupyöräilyssäni vielä kehittämisen varaa: nyt pyöräilyvetimet toki (viime kerralla vedin sen 50 kilsaa yhteensä farkut jalassa, hullu!), käsiveskassa työvaatteet: pieni hamonen, paita, city-läpsärit ja dödö. Hmmm.

Töissä odotti sitten surullinen uutinen, eras työkaveri oli kuollut harrasteonnettomuudessa loman aikana. En tajua sitä oikein vielä, enkä halua asiasta edes yhtään retostella enkä kirjoittaa. Sitä vaan nyt kuitenkin, että miettikää: elämä voi päättyä milloin vain ja vaikka tämä olisi kuinka kliseistä: nauttikaa, rakastakaa, olkaa intohimoisia ja myös armollisia. Ja tää ei liity sitten mihinkään uskontoon mitenkään. Ihan perusjuttuja, jotka liian usein unohtuu (ja jos ei unohdu niin erittäin hyvä juttu).
Vähemmän narinaa, enemmän iloa. Ja tehkää niitä asioita, joista nautitte. Väkisinkin näistä tulee hieman tekopyhiä juttuja tai en tiedä....

Ensi viikolle on muuten luvattu superhelteitä, mittari hiponee jo +35 astetta. Huhhahhei. Onnea on olla lomalla ensi viikolla ja siivota kotia perusteellisesti juhlia varten. Biksoissa ikkunanpesua -  naapuriparat ;-)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pariisisilmät

Nyt sulle tulee elegantit Pariisi-silmät, sanoi mieslääkäri mulle kun silmätulehdusreseptiä kirjoitti. Hän ymmärsi täydellisesti ahdistukseni, matka kolkuttaa ylihuomenna ovella ja mä sain karmean tulehduksen toiseen silmääni eilen. Miksi, miksi aina mulle tulee silmätulehdus? No, kolmas kerta koko elämän aikana ei ehkä ole aina. Mutta en tottamooses tahdo silmäni loistavan chanelin punaisena, vain huuleni. Elegantisti. Nyt on lyhyt tukka, punaisia punia ja muutama uusi matkavaatekappale hankittuna. Ja kohta on tämä pirun tulehduskin hoidossa, kun sain heti kunnon troppia tähän säälittävään silmääni. On enää kauhea ongelma, minkä takin otan reissuun, Pariisiin luvattu +16 - +21 astetta tälle viikolle. Jestas, sinnehän paistuu :)     au revoir!

unelmia

kuvat Vuoreksen asuntomessualueelta 2012 Miten asuntomessut liittyvät juoksemiseen? No ensituntumalta ei tietenkään mitenkään, mutta ne saadaan liittymään jos oikein yritetään. Tietenkin monen tunnin patikointi aurinkoisella messualueella vastaa ihan kelvollisesti kevyttä-keskiraskasta treeniä. Tosin mä vedin messut läpi juttuseurassa, läpsärit jalassa ja kamera kädessä. Lenkeillä ei oo mitään näistä. Ja messuilla pitää muistaa pysähtyä lettukahveille. Mitään sellaistakaan ei ole ollut treeneissä. Mutta silmät toimii ja havainnoi (aamulenkeillä joskus ei). Päässä liikkuu kaikenlaista, joskus myös asumiseen liittyviä haaveita, toteuttamiskelpoisia ideoita, jopa hienoja päätöksiä. Näillä messuilla näkyi hyvän näköisiä terasseja, ihania kasvihuonepergoloita, kivoja yksityiskohtia siellä täällä. Taas se iänikuinen omakotitaloasuja minussa virittäytyi. Bytheway, poikani on tehnyt jo oman tulkinnan epämääräisestä lupauksestani koskien lemmikkieläimiä: 'jos joskus asu

Tavoite

Ok. Eka blogikirjoitus ikinä. Olen selannut ja selannut juoksublogeja, lifestyle blogeja jne. Mitä juoksemiseen tulee, tähän asti löytämäni bloggarit ovat asiansa kanssa joko täysin vakavissaan ja oikeita urheilijoita. Tai sitten wannabee juoksijoita jonain päivänä/vuonna. That's fine. Minä olen ehkä jossain siinä välimaastossa, en urheilija enkä edes urheiluhullu. Tyyppi, joka rakastikin juoksemista, eikä edes sitä tiennyt, until......... :) Ja meitä on varmaan paljon ja en ehkä ole löytänyt teitä muita. Tähän huomautus, että joo harrastan muutakin aktiiviliikuntaa: astangaa aktiivisesti vuodesta 2003, hyvin harvakseltaan punttisalia, uimista, fillarointia jne. Mutta hyötyliikuntaa, sitä aina :). Jokatapauksessa, tuli tarve kirjoittaa jotain itsekin.... Tylsää taustaa: Aloitin juoksutaipaleeni 'oikeasti' kohta kolme vuotta sitten. (Mieheni innoittamana, mutta hänet hyvin nopeasti ohittaen juoksuinnossa,-kunnossa ja -määrässä :) ) Ensin juoksin 'piilossa'